Lauantai, 26.9.2020 
Kuisma
Maakunta

Kriteerit ajavat suonikohjuista kärsiviä ruiskuhoitoon

  • Karjalainen

Keskussairaaloiden leikkausjonojen kiristyneet kriteerit, sairausvakuutuskorvausten laajeneminen uusiin hoitomuotoihin ja halu päättää itse hoidon ajankohdasta ajavat ihmisiä hoidattamaan suonikohjujaan yksityisillä lääkäriasemilla.
Vaahtoruiskutus- ja laserhoidot tulivat erikseen Kela-korvattaviksi vuonna 2008, ja siitä lähtien vuosittain korvattujen toimenpiteiden määrä on kasvanut yli 50 prosentilla. Aikaisemmin vaahtoruiskutushoidoista maksettiin korvausta lääkärin aikaperusteisen vastaanottotaksan mukaisesti, joten ruiskutusten määrä ei ole tarkasti tiedossa.
Viime vuonna Kela maksoi korvausta noin 5200:lle yksityissektorilla suonikohjunsa hoidattaneelle suomalaiselle. Korvattavien toimenpiteiden määrä oli hiukan yli 7000. Yhdelle potilaalle saatetaan tehdä useampia toimenpiteitä, esimerkiksi hoito molempiin jalkoihin.
Ruiskutus on leikkausta kevyempi toimenpide, ja niitä tehdään pääosin yksityisklinikoilla.
Keskussairaaloissa leikataan vaikeampioireisia potilaita. Perinteisistä leikkauksista valtaosa tehdäänkin edelleen julkisella puolella.

Jono kävi lähes tuhannessa

Verisuonikirurgi Johanna Turtiainen Pohjois-Karjalan keskussairaalasta kertoo, että ennen hoitotakuuta leikkausjonoon pantiin lähes kaikki suonikohjuleikkausta halunneet. Niinpä jono venyi pahimmillaan melkein tuhanteen potilaaseen ja jonotusaika jopa kuuteen vuoteen. Nyt jonoon otetut potilaat pystytään leikkaamaan hoitotakuun puitteissa eli puolen vuoden sisällä leikkauspäätöksen tekemisestä. Turtiaisen mukaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tehdään osapuilleen 180 suonikohjuleikkausta vuodessa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi