Tiistai, 14.7.2020 
Alisa, Aliisa
Maakunta

"Jospa se eläkepäätös tulisikin kohta" - Kynnys ruoka-avun hakemiseen on korkea

  • Karjalainen
Helluntaiseurakunnan ruuanjako aloitetaan aina lyhyellä hartaus- ja lauluhetkellä. Helluntaiseurakunnan ruuanjako aloitetaan aina lyhyellä hartaus- ja lauluhetkellä.
Monelle kynnys ruoka-avun hakemiseen on korkea, vaikka selkeä tarve sille olisi.

-  Totta kai sitä haluaisi käydä kaupassa, maksaa itse ostoksensa ja toimia niin kuin normaalisti, toteaa ensimmäistä kertaa ruoka-apua hakemaan tullut nainen Joensuun Helluntaiseurakunnan ruuanjakotilaisuudessa.

Hän itse kertoo miettineensä vähintään kaksi kuukautta, ennen kuin rohkaistui paikalle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

-  Katselin netistä, missä ruoka-apua annetaan, mutta keksin aina jonkin tekosyyn olla lähtemättä. Ajattelin, että jospa se eläkepäätös tulisikin kohta, hän selittää.

Hän on odottanut jo puoli vuotta päätöstä työkyvyttömyyseläkkeelle pääsemisesta.

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukanan ruoka-apua saa Suomessa vuosittain arviolta yli 22  000 ihmistä joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Avun muodot ovat kuitenkin moninaiset, ja perinteisten leipäjonojen ohella esimerkiksi kirkon diakoniatyön yhteydessä jaetaan ruoka-apua.

Muita ruoka-avun muotoja ovat esimerkiksi ilmaiset tai lähes ilmaiset yhteisruokailut ja myönnetyt maksusitoumukset.

Joensuussa viikoittaista ruuanjakelua järjestävät esimerkiksi Cityseurakunta, Joensuun helluntaiseurakunta ja Joensuun vapaaseurakunta. Kaikkien ruoka-aputoiminta pyörii tällä hetkellä lahjoitusten varassa.

Kysyntää avulle on, sillä esimerkiksi helluntaiseurakunnan tilaisuudessa käy viikottain noin 100-120 ihmistä, joista uusia kasvoja arvioidaan olevan viitisenkymmentä viikottain. Seurakunta on joutunut jopa siirtymään jonotusnumeroiden arpomiseen.

Aiheesta lisää keskiviikon Karjalaisessa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi