Maanantai, 12.11.2018 
Virpi
×

Varoitus

JUser: :_load: Käyttäjää ei pystytty lataamaan tunnuksella: 155

Maakunta

Valtimolla lauletaan maan ainoassa karjalankielisessä muskarissa - kuvat

  • Ulla Korkatsu

Valtimon karjalankielisen muskarin Linduzet tekevät ensi vuonna lastenlevyn. Raija Kokkola, Markku ja Tiina Könttä puuhaavat karjalankielistä levyä, ja Paavo Harakka tarkistaa laulujen kieliasun oikeaksi. Ängyrä vängyrä -räppi on yksi levyn kappaleista.

- Levy on sillä kielellä, jota suojärveläiset vanhempamme puhuivat Valtimolle tullessaan, Kokkola kertoo.

Viime torstain päättäjäisissä jaettiin tovessukset eli todistukset lapsille. Muskaria vetävä Kokkola antoi todistuksen lapsille ääntämisestä, puhumisesta ja laulamisesta.

Todistukset olivat karjalan kielellä, joten arvostelu tuli iändämises, pagisemises da pajattamises. Kaikki lapset läpäisivät muskarin tietenkin huippuarvosanoin.

- Kyllä on ollut hienoa katsoa, miten lapset ovat kehittyneet koko ajan. He ymmärtävät ja puhuvat aika paljon karjalaa. Kun muskari aloitettiin kolme vuotta sitten, lapsille jäi jo heti ensimmäisestä kerrasta mieleen pari sanaa, Raija Kokkola muistelee.

Muskarissa käyvät Miikka, Miska ja Miira Karppinen, sekä Siiran veljekset Roope ja Rasmus.

Lisäksi innokkaita laulajia ovat myös Viivi Hämäläinen sekä siskokset Viivi ja Pihla Timonen.

- Kaikki lapset ovat hyvin motivoituneita ja oppivat karjalaiset sanat nopeasti. Kaikki ovat luvanneet tulla syksyllä uudelleen mukaan, Raija Kokkola kehuu suojattejaan.

- Lapsilla tuntuu olevan ihan kilpailu, kuka tietää eniten sanoja. Minulla on tapana aina laulujen välissä kysellä, mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Päättäjäisissä tämä innokas joukko lauloi Hepokatin ja Hämä-hämähäkin niin kovasti, että se kuului varmasti kunnantalon kellaritiloista katolle asti.

Viisivuotiaana muskarin aloittanut Rasmus Siira ei osannut entuudestaan yhtään sanaa karjalaa. Ensimmäisen muskarin jälkeen hän osasi jo kaksi sanaa: passibo ja lötöi eli kiitos ja sammakko. Haastattelu Rasmukselle tehtiin kuitenkin jo karjalan kielellä.

- Pagisen da ellennän, eli puhun ja ymmärrän, hän sanoo silmää räpäyttämättä.

Rasmus Siira osaa jo yli 15 karjalaisen laulun sanat ja paljon muitakin sanoja. Tulevaisuuden suunnitelmien tiedusteluun tulee selvä vastaus: hänestä tulee räppäri, joka laulaa karjalaksi.

- Minusta parhaat sanat ovat pahattšu ja šittakuatiet, ne kuulostavat hyvältä.

Sanat tarkoittavat käärmettä ja likaisia kakkahousuja.

Rasmus Siiran isomummo ja isoukki ovat Suojärven Levyjä ja puhuvat karjalaa.

- Mummon ja ukin kanssa on mukava pagista karjalaa.

Karjalankielistä muskaria on käyty Valtimolla kolme vuotta. Raija Kokkolan mielestä on tärkeää, että uhanalainen karjalan kieli säilyy tuleville sukupolville.

- On luonnollista, että Valtimolla on karjalankielinen muskari. Valtimo on sentään väkilukuun suhteutettuna Suomen karjalankielisin kunta. Sodan jälkeen tänne asutettiin toistatuhatta siirtokarjalaista, Kokkola toteaa.

Helsingissäkin toimi jonkin aikaa karjalankielinen muskari, mutta tällä hetkellä Suomen ainut karjalankielinen muskari on Valtimolla.

- Ensi syksynä opettelemme uudet laulut ja paljon uusia sanoja. Koko ajan mennään eteenpäin, ja toivottavasti saamme syksyllä lisää muskarilaisia, Kokkola iloitsee.

Kuvagalleria

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa