Sunnuntai, 20.9.2020 
Varpu, Vaula
Talous

Asiantuntija vinkkaa: Kuuden prosentin vuosituotto kolminkertaistaa sijoituksen 20 vuodessa

  • Karjalainen

Suomalaisten taloudellisessa varautumisessa eläkepäivien ja vanhuuden varalle on parantamisen varaa selviää Investiumin kyselytutkimuksesta: suomalaisista 45 prosenttia ei säästä vanhuuden varalle.

Noin puolet suomalaisista ei ole myöskään arvioinut tulevaa eläkettään. Moni ei varaudu eläkkeellejäämisen rahallisesti edes eläkeiän kynnyksellä. Kyselyn mukaan 50-59-vuotiaista vain 26 prosenttia on arvionut paljonko tarvitsee säästöjä eläkkeen lisäksi.

Kotimaisen finanssikonserni Investiumin kyselytutkimuksessa selvitettiin kuluttajien talousasenteita ja –suunnitelmia. Kyselytutkimuksen mukaan 59 prosenttia 18-70-vuotiaista suomalaisista ei ole laskenut tai arvioinut, kuinka paljon he tarvitsevat työuransa jälkeen säästöjä eläkkeen lisäksi.

Eläkeiän kynnyksellä olevien, 50-59-vuotiaiden keskuudessa 37 prosenttia ei laskenut tai arvioinut tulevaa eläkettään. Vielä suurempi osa, 54 prosenttia, ei ole laskenut tai arvioinut paljonko he tarvitsevat säästöjä eläkkeen lisäksi.

– Yllättävän moni suomalainen ei ole eläkeiän kynnykselläkään varautunut taloudellisesti eläkkeellejäämiseen. Suurimmalla osalla suomalaisista on erinäisiä suunnitelmia eläkepäivien varalle, mutta moni ei ole varautunut siihen, miten nämä unelmat rahoitetaan. Tulotason pudotus eläkkeellä tuleekin monille yllätyksenä, sanoo Investiumin hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen.

– Kyselytutkimuksen mukaan 38 prosenttia suomalaisista kertoo säästävänsä vanhuuden varalle. Suomalaisten suosituin sijoituskohde ja säästämismuoto ovat säästötilit. Eläkepäiviin ei kuitenkaan kannata varautua säästämällä pelkästään pankkitilille tai maksamalla asuntolainaa, Laitinen sanoo.

Liiallinen turvallisuushakuisuus henkilökohtaisissa säästöissä ja pitkäaikaisissa sijoituksissa syö Laitisen mukaan suomalaisten eläkepäivinä käytettävissä olevia varoja. Yksinkertaistettu laskutoimitus auttaa ymmärtämään sijoittamisen merkitystä eläkepäiviin varautumisessa.

– Esimerkiksi 20 000 tuhannen euron sijoitettu summa voi kasvaa jopa 64 000 euroon 20 vuodessa, kun se on sijoitettu rahastoihin tai osakkeisiin, jotka tuottaisivat kuusi prosenttia vuodessa. Vastaavasti, jos sama summa olisi pankkitilillä saman ajan, se todennäköisesti menettäisi arvoaan, Laitinen vertaa.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 71 prosenttia ei ole suunnitellut jättämäänsä perintöä verotuksen kannalta, näin kertoo tehneensä vain 16 prosenttia. Perintöjen verotehokkuuden suunnittelu on suosituinta 60-70-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 35 prosenttia kertoo suunnitelleensa jättämäänsä perintöä verotuksen kannalta.

– Lähtökohtaisesti perintöveroa joudutaan maksamaan sitä vähemmän, mitä pienemmissä osissa perintöä jaetaan ja mitä aikaisemmin sitä aletaan henkilön elinaikana antaa, sanoo Laitinen.

Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Kohderyhmänä olivat 18–70-vuotiaat suomalaiset.

Tilaa Digi-Karjalainen kahdeksi viikoksi maksutta