Torstai, 21.6.2018 
Ahti, Ahto
Talous

Jäämeren rata voisi kulkea Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen – hinta lähes kolme miljardia

  • STT
Jäämeren radan reitiksi jatkoselvitystä varten on valikoitunut Rovaniemi–Kirkkoniemi-reitti, kertoi liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perjantaina.

Kirkkoniemi sijaitsee Pohjois-Norjassa lähellä Venäjän rajaa. Ministeriön mukaan Kirkkoniemi-linjaus valikoitui ykkösvaihtoehdoksi sillä perusteella, että ratalinjaus parantaisi selkeästi Suomen logistista asemaa, Lapin saavutettavuutta ja huoltovarmuutta.

Reitin kokonaiskustannukset olisivat ministeriön mukaan noin 2,9 miljardia euroa, jos linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Jos rata taas kulkisi Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle, olisivat kustannukset noin 2,8 miljardia euroa. Suomen puolella investointikustannuksiksi on arvioitu noin kaksi miljardia euroa.

Laskelmat on tehty sen mukaan, että rata avautuisi liikenteelle vuonna 2030. Kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista, ministeriö kertoo.

–  Haluamme, että Suomi ei olisi tulevaisuudessa periferiamaa, emmekä enää puhuisi tulevaisuudessa siitä, että Suomi olisi saari. Haluamme tulevaisuudessa nähdä Suomen solmukohtana maailmanlaajuisille matkustaja-, tavara- ja datavirroille. Ratayhteys Jäämerelle on tärkeä osa tätä tulevaisuuden visiota, Berner sanoi.

Selvityksessä kuitenkin todetaan, että kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat taloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta muutokset liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.

Myös muuta kuin verovaroja

Bernerin mukaan Jäämeren ratahanke ja Helsinki–Tallinna-tunneli nivoutuvat yhteen niin, että Jäämereltä olisi tulevaisuudessa ratayhteys Berliiniin. Ministeri kuitenkin korostaa, että Jäämeren rata on tärkeä myös itsenäisenä hankkeena.

Onko sitten mahdollista löytää rahoitus näin isoihin hankkeisiin? Berner sanoo, että Jäämeren rata ja Tallinna-tunneli olisi määrä toteuttaa eri aikaan. Hänen mukaansa myös hankkeiden rahoitukset tuskin tulevat ihan samoista lähteistä.

–  Ei puhuta varmasti ihan samoista rahoittajistakaan. Tämän kokoluokan hankkeita ei voida kovin helposti rahoittaa Suomen valtion budjetista. Se tarkoittaa myöskin sitä, että rahoitusratkaisuja täytyy löytää muita kuin se, että tämä rahoitettaisiin verovaroin, Berner sanoo STT:lle.

Keskeisenä vaihtoehtona hän pitää EU:n infrastruktuurirahoitusmalleja, mutta myös yksityinen raha ja kansainväliset rahoitusinstrumentit ovat mahdollisia.

Huolena vaikutukset ympäristöön ja saamelaisiin

Ministeriön mukaan radalla on vaikutuksia ympäristöön sekä saamelaisiin ja porotalouteen. Kansanedustaja ja Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo, että radan linjaus on jo herättänyt paljon keskustelua Lapissa.

–  Uskon, että kun tahtoa on, erilaiset intressit pystytään sovittamaan yhteen hankkeen toteutuksessa siten, että muun muassa poronhoitoon liittyvät kysymykset voidaan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdolliset haitat minimoida.

Lohen mukaan Lapin liitto antaa vahvan tuen ministeriön päätökselle perustaa Suomen ja Norjan yhteinen työryhmä, joka jatkaa ratahankkeen selvittämistä. Ministeri Bernerin mukaan työryhmään kutsutaan myös Suomen saamelaiskäräjien edustajat. Jatkoselvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.