Keskiviikko, 23.5.2018 
Lyydia, Lyyli
Talous

Kuluttamisen tavat eriytyvät alueittain, Helsingissä ”pakolliset” tuotteet voivat olla muualla tuntemattomia

  • Jaana Kainulainen

Kuluttajien luottamus on Suomessa korkeampi kuin ikinä ja kansantalous kasvaa. Viime vuonna kansantalous kasvoi viennin, teollisuuden ja palveluiden varassa, mutta tänä vuonna voimakasta kasvua tulee kaupasta.


Alkuvuonna kauppa on kasvanut jopa bruttokansantuotetta vauhdikkaammin. Vähittäiskaupan kolmen ensimmäisen kuukauden neljän prosentin kasvu on huimaa.

Luvut ovat valtakunnallisia. Kassakoneet rallatavat etenkin etelässä, mutta muutama maan kolkka on vielä varjossa.

Suomen maakunnista Pohjois-Karjala ja Kainuu erottuvat työttömyystilanteen osalta joukosta, eivätkä pääse yhtä lailla nauttimaan Suomen talouskasvusta.

Karjalaisen teettämän mielipidekyselyn mukaan vain pieni osa Pohjois-Karjalan raadin lähes 500 jäsenestä on lisännyt kulutustaan.

– Valitettavasti totuus on se, että Suomessa on kaksi maakuntaa, joissa iso työttömyys vie osittain eväät kasvulta. Pohjois-Karjalassa on 50 prosenttia enemmän työttömiä suhteessa asukaslukuun kuin muualla Suomessa keskimäärin, toteaa Kaupan liiton hallitukseen kuuluva kauppaneuvos Harri Broman.  

Pohjois-Karjalassa työttömyys on noin 15 prosenttia, kun se muualla maassa liikkuu 8–10 prosentin tienoolla.

– Työttömyys vaikuttaa suoraan ostovoimaan. Olemme kuoleman paikassa, vielä huonommassa tilanteessa kuin Kainuu, tuumaa Harri Broman.

Tilanne näkyy myös Broman Groupiin kuuluvan Motonetin kassalla.

Pohjois-Karjalassa keskiostos on 10–15 prosenttia pienempi kuin muualla maassa.

Ilman työtä ihmisillä ei ole rahaa käydä ulkona syömässä, vaihtaa autoa, remontoida kotia tai matkustella – varaa on vain haaveilla.

– Pohjois-Karjalaan on tavalla tai toisella saatava yritystoimintaa ja teollisia työpaikkoja. Kauppa ja palvelut eivät työllistä massoittain, mutta tarvitsevat kasvaakseen kuluttajia, Broman tietää.

Kuluttaminen on eriytynyt paitsi alueellisesti myös viiteryhmittäin, toteaa kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

– Vertaiskäyttäytyminen on yksi merkittävä kuluttamista ohjaava tekijä. Ihminen haluaa kuulua omaan sosiaaliseen ryhmään, päteä ja kuluttaa samantapaisesti kuin muut.  

Vertaisryhmät ja kuluttamisen mahdollisuudet poikkeavat toisistaan kaupungeissa ja maaseudulla.

Eroja on olemassa myös kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun väillä.

– Asuessani vuoroin Jyväskylässä ja Helsingin seudulla olen huomannut, että pääkaupunkiseudulla on myös erilainen kuluttamisen trendi. On esimerkiksi tuotteita, jotka on ikään kuin pakko olla ja joita ilman tietty ryhmä helsinkiläisiä ei voi elää ja olla, kuulua joukkoon. Olkoon se vaikka kuoriva käsisaippua, joka on vaan ”pakko olla”. Sama tuote voi olla täysin turha tai tuntematon muualla Suomessa asuville, Wilska kuvaa havaitsemaansa kuluttamisen kuplaa pääkaupunkiseudulla.

Tuotteita on siis eri alueilla ja erilaisissa ryhmissä eri tavalla olemassa ja tarjolla. Wilskan näkemyksen mukaan kuluttaminen eriytyy voimakkaasti.

– Palvelut ovat kadonneet syrjäseuduilta, joten kuluttamisen mahdollisuuksia ei ole samalla tavalla kuin kasvukeskuksissa. Palveluiden katoaminen on myös taloudellinen ongelma ja kierre, joka kasvattaa tuloeroja.

Elämäntavan ja ammatin lisäksi myös erilaiset elämänvaiheet vaikuttavat kulutukseen.

– Kuluttamiseen vaikuttaa myös se, mitä media uutisoi. Jos lehdessä kerrotaan, että taloudella menee hyvin, niin se tarttuu isoon väestömassaan. Positiiviset talousuutiset ovat liitettävissä kuluttajien odotuksiin. Työttömyysuutisten vaikutus kuluttajien luottamusindeksiin on merkittävä ja viestii kuluttajille siitä, onko tulevaisuudessa tuloja.

pkraati