Tiistai, 20.11.2018 
Jalmari, Jari
Talous

Kolumni: Tulevatko nuoret saamaan ikinä eläkettä?

  • Jukka Oksaharju

Huoli eläkkeiden riittävyydestä tuleville sukupolville ei ole uutinen. Esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry lausui eläkeuudistuksesta seuraavaa: ”Varsinkin nuoret epäilevät, saavatko he koskaan eläkettä.” Huolesta kannattaa yhä puhua, koska harva näyttää vieläkään tunnistavan eläkejärjestelmän kestävyyden kriittisintä muuttujaa – sijoitustuottoa.

Vaara vaanii pörssimaailmassa, jonne osa vuosittain perityistä työeläkemaksuista rahastoidaan ja sijoitetaan. Näiden rahastojen tuotoilla on suuri ja ennen kaikkea kasvava merkitys työeläkejärjestelmässämme.

Kerätyt työeläkemaksut eivät ole enää viimeisten viiden vuoden aikana riittäneet yksityisaloilla maksettavien työeläkkeiden kattamiseen. Erotus on katettu juurikin sijoitustuotoilla, joille laskettu rooli paisuu jatkuvasti. Työeläkevakuuttajat TELA ry:n kokoamien arvioiden mukaan myös julkisilla aloilla tapahtuu vastaava käänne näillä hetkillä, minkä jälkeen silläkin saralla eläkemenot ylittävät maksutulot. Ilman sijoitustuottoja työeläkemaksun tulisi olla huomattavasti korkeampi kuin se nykyisin on.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aikavälillä 1997–2016 työeläkesijoitusten nimellistuotto ylsi keskimäärin 5,9 prosenttiin vuodessa. Eläketurvakeskuksen vuonna 2016 julkaistussa kestävyyslaskelmassa reagoitiin romahtaneeseen korkotasoon alentamalla lähitulevaisuuden tuotto-odotuksia.

Työeläkemaksujen suunnitelma kestää, mikäli eläkerahastot tuottavat pitkällä aikavälillä lähes samoin kuin viimeisten 20 vuoden aikana. Jos keskimääräinen tuotto kuitenkin selvästi heikkenee, voi edestä löytyä maksujen raju nostaminen.

Jos maksutaakka ja riskitaso käyvät nuorten ja yritysten silmissä liian raskaiksi, ne nostavat kytkintä. Jaloilla äänestämisen uhka tulisi tunnistaa paremmin.

Säästöille ei saa nyt painokelpoista matalan riskin tuottoa. Ikävä kyllä sijoitustuotolle haastavimmat vuodet löytyvät edestä, koska suomalaisten ikääntyessä suhteelliset eläkemenot lienevät suurimmillaan ensi vuosikymmenellä. Samaan aikaan matalan inflaation ja keskuspankin toimien johdosta turvaavien tuottojen haaliminen on vaikeutunut.

Talousnobelisti Bengt Holmström onkin varoitellut eläkejärjestelmän laskelmien kasvutoiveikkuudesta: ongelma ei ole eläkevarojen määrä vaan niille saatava sijoitustuotto, jolle laskelmien kestävyys perustuu. Arvio on helppoa allekirjoittaa, vaikka hymy meinaa hyytyä.

Esimerkiksi Saksan kymmenvuotisen lainan tuotto on valahtanut jo minimaaliseen 0,3 prosenttiin. Velkakirjat kelpaavat sijoittajille taas minituotolla myös maista, joiden tileille joku saattaisi vaatia Vatikaanin suojelusta. Markkinalähtöisenä vertailukohtana Pohjoismaiden johtavan vahinkovakuutusyhtiö Ifin sijoitustuotto 11,7 miljardin euron sijoitusomaisuudelle jäi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa käyvin arvoin 0,5 prosenttiin.

Koska sijoitustuottoa ohjaa korko- ja osakesijoitusten keskituotto, lasketaan nyt osakemarkkinoiden varaan. Nuorisolle on lyöty kouraan kasinoarpa. Itsesuojeluvaisto ohjaa varautumaan eläkeleikkuriin siltä varalta, että käänteet vetävät tuotot kohti viemäriä.

Jos ajopuun rooli ei houkuttele, lienee hyökkäys eli omatoiminen pitkäaikaissäästäminen tässäkin paras puolustus. Tyyli on vapaa, mutta se alkaa valitettavasti näyttää pakolliselta.

Kirjoittaja on Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija.

Oksaharju-JukkaKarjalainen20180831

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa