Lauantai, 22.9.2018 
Mauri
Talous

Yrittäjien ja viljelijöiden eläkkeistä valtiolle miljardimeno - summa kohoaa entisestään ensi vuonna

  • Ari Helminen / Uutissuomalainen
  • Mikko Makkonen
Valtio osallistuu valtion henkilöstön ohella myös yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitukseen. Valtio osallistuu valtion henkilöstön ohella myös yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitukseen.

Yrittäjäeläkkeiden lasku kasvamassa rajusti. Valtion omat eläkemenot hallinnassa, vakuutettujen määrä vähentynyt 300 000:sta 135 000:een.

Valtion eläkemenot ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Kymmenen vuotta sitten valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset nielivät 3,4 miljardia euroa. Ensi vuoden budjettiesityksessä vastaava summa on kohonnut reiluun viiteen miljardiin euroon.

Valtio osallistuu valtion henkilöstön ohella myös yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeiden rahoitukseen. Tästä kertyy valtiolle miljardiluokan kuluerä.

Valtion rahoitusta on tarvittu koko Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eli Melan olemassaolon ajan maatalouden voimakkaan rakennemuutoksen vuoksi. Työiässä olevat yrittäjät eivät pystyisi ilman valtion mukanaoloa maksamaan eläkkeellä olevien maatalousyrittäjien eläkkeitä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kehityspäällikkö Eeva Poutiainen Eläketurvakeskuksesta kertoo, että valtion osuus maatalousyrittäjien eläkekustannuksista oli 77 prosenttia vuonna 2015. Valtion osuus oli tuolloin 620 miljoonaa euroa ja viime vuonna se nousi 658 miljoonaan euroon.

– Valtion osuus kustannuksista pysyy likimäärin samalla tasolla 2040-luvulle asti, jonka jälkeen se on menossa alaspäin, Poutiainen kertoo.

NETTIvaltioelakemenotjpgKarjalainenGraafi: Anssi Hietamaa

Valtion osuus kasvaa yrittäjäeläkkeissä

Yrittäjäeläkkeissä valtion osuus kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2012 valtion lasku yrittäjäeläkkeistä oli pienimmillään 20 vuoteen, 23 miljoonan euroa. Se johtui vuonna 2011 voimaan tulleesta lakimuutoksesta, joka kasvatti maksutuloa.

Ensi vuonna valtion osuus nousee valtion budjettiesityksen mukaan 290 miljoonaan euroon ja vuonna 2023 se on Eläketurvakeskuksen arvion mukaan jo 424 miljoonaa euroa vuodessa.

Poutiainen korostaa, että arviot voivat muuttua useampaan kertaan, jos toteutunut kehitys esimerkiksi maksutuloissa menee eri suuntaan kuin miltä nyt näyttää. Valtion osuuden ennuste lasketaan arvioidun eläkemenon ja sen kustantamiseen käytettävien varojen (lähinnä arvioitu maksutulo) erotuksena, ja siksi valtion osuuden ennuste on herkkä muutoksille.

Kaksi viidestä vakuuttanut itsensä alarajalle

Poutiaisen mukaan yrittäjiä joudutaan tukemaan verovaroin, koska heidän maksamansa eläkemaksut eivät riitä nykyisten yrittäjäeläkkeiden kustantamiseen. Yrittäjien maksamien työeläkemaksujen määrä ei ole viime vuosina kasvanut suuremmin ja tulevia menoja ei ole rahastoitu. Lain mukaan valtio kattaa uupuvan osuuden, joka on jo noin viidennes koko eläkemenosta ja jatkaa yhä kasvuaan.

Yel-vakuutettuja yrittäjiä oli viime vuonna 205 000 henkilöä. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan heistä joka viides (22 prosenttia) asetti työtulonsa Yel-alarajalle (7 645 euroa) tai sen tuntumaan.

– Uusien yrittäjien keskuudessa osuus on vielä suurempi. Lähes kaksi viidestä (39 prosenttia) vakuutti itsensä alarajalle tai sen tuntumaan. Osuus on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa, Poutiainen kertoo.

Ratkaisuja yrittäjäeläkkeiden kehittämiseen haetaan sosiaali- ja terveysministeriön johtajan Hannu Ijäksen vetämässä työryhmässä. Eri osapuolten tavoitteet eroavat kuitenkin paljon, mikä vaikeuttaa yhteisymmärryksen löytymistä.

Valtion eläkkeet kokonaan budjetista

Valtion eläkkeitä hallinnoi Keva. Aktuaaripäällikkö Roman Goebel Kevasta kertoo, valtion henkilöstön koko eläkemeno katetaan valtion budjetista. Valtion eläkemenot kasvavat vielä noin kahden vuoden ajan, mutta sen jälkeen ne vähenevät. Kasvua tapahtuu vain indeksikorotusten kautta.

– Dramaattista kasvua ei ole tulossa ja syynä on se, että valtion eläkejärjestelmän piirissä oleva porukka on ollut iso, mutta se on vähentynyt aikojen saatossa. VR:n, Postin ja yliopistojen työntekijät ovat siirtyneet toisen eläkejärjestelmän piiriin.

Goebelsin mukaan valtion palkkalistoilla oli 1980-luvulla noin 300 000 vakuutettua, mutta nyt heitä on noin 135 000. Valtionkonttori, joka maksoi aiemmin valtion henkilöstön eläkkeet, oli vuoteen 2009 saakka Suomen suurin eläkemaksaja. Sen jälkeen yksityiset eläkeyhtiöt menivät ohi.

10 miljardin potti

Lakisääteinen työeläketurva rahoitetaan Suomessa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla eläkemaksuilla sekä kertyneillä eläkevaroilla ja niille saaduilla tuotoilla. Suurin osa perityistä työeläkemaksuista käytetään saman tien jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin.

Osa maksuista rahastoidaan myöhempää käyttöä varten eläkelaki- ja eläkelaitoskohtaisin perustein. Valtio vastaa valtion eläkelain ja siihen liittyvän lainsäädännön mukaisista eläkkeistä. Valtion eläkettä saavat muun muassa valtion palveluksessa olleet virkamiehet ja työntekijät.

Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeet maksetaan kunkin vuoden vakuutusmaksuilla valtion tuen turvin. Valtio rahoittaa myös osan merimieseläkkeistä ja korvaa eläkelaitoksille työeläkkeisiin liittyviä opiskelu- ja lastenhoitoajoilta kertyviä etuuksia.

Kansaneläkkeet ja takuueläke rahoitetaan kokonaan verovaroin. Yhteensä nämä kaikki edellä mainitut menot nielevät valtion budjetista lähes 10 miljardia euroa.