Perjantai, 21.9.2018 
Mervi
Talous

Talousnobelisti Joseph Stiglitz: Seuraava talouskriisi vaanii jo, joten Euroopan on uudistuttava nyt

  • STT
Uusi talouskriisi on alkamassa, varoitti taloustieteen nobelisti, professori Joseph Stiglitz STT:n haastattelussa. Hän osallistuu Suomessa YK-yliopiston WIDER-instituutin järjestämään kehityskysymyksiä käsittelevään konferenssiin.  LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN Uusi talouskriisi on alkamassa, varoitti taloustieteen nobelisti, professori Joseph Stiglitz STT:n haastattelussa. Hän osallistuu Suomessa YK-yliopiston WIDER-instituutin järjestämään kehityskysymyksiä käsittelevään konferenssiin. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Investointipankki Lehman Brothersin kaatumisesta ja maailmaa ravistelleen finanssikriisin alkamisesta on lauantaina kulunut 10 vuotta. Suomessa niin bruttokansantuote, suomalaisyhtiöiden omistajilleen maksamat osingot kuin monet muutkin talouden mittarit ovat vasta hiljalleen päässeet takaisin kriisiä edeltäneelle tasolle.

–  Katastrofi. Sellaiseksi vuosikymmenen talouskasvun menetys tulkittaisiin normaaleissa olosuhteissa, sanoo tunnettu Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph Stiglitz. Hän tuli Suomeen osallistuakseen YK-yliopiston WIDER-instituutin järjestämään kehityskysymyksiä käsittelevään konferenssiin.

–  Monin tavoin Suomen tilanne valaisee euron ongelmia. Kreikasta voi sanoa, että heillä on ollut tuhlailevia hallituksia ja kaikenlaisia ongelmia, mutta Suomi on toiminut kaikessa yhteisten pelisääntöjen mukaan, Stiglitz sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Muutokset euroalueella välttämättömiä

Suomen talouskasvun ennustetaan hidastuvan ensi vuonna. Samalla suomalaiset jatkavat ikääntymistään, syntyvyys laskee ja kiivaita tunteita herättävästä maahanmuutosta on vaikea kuvitella helpotusta ikäpyramidin muutokseen.

Stiglitzin mukaan Suomi ei käytännössä pysty omilla toimillaan pitämään talouttaan vahvana. Tärkeintä olisi ajaa eteenpäin uudistuksia EU:ssa ja varsinkin euroalueella.

–  Te olette pieni talous ja kuulutte suureen talousjärjestelmään, jossa olette luopuneet omasta korkotasostanne ja valuuttakurssistanne. Euroalueen talouspolitiikan puitteet ovat lähtökohtaisesti vialliset, sillä Saksan kaltaiset maat, joilla olisi varaa laajentavampaan talouspolitiikkaan, eivät toteuta sellaista. Kun heikoilla mailla ei ole siihen mahdollisuutta ja vahvat eivät sitä toteuta, seurauksena on heikko euro ja heikko euroalue, Stiglitz sanoo.

Sen sijaan hänen mukaansa Saksa on ajanut sisäisen devalvoinnin filosofiaa ja vaatinut heikompia maita leikkaamaan palkkojaan ja hintojaan, vaikka sen tiedetään olevan tuhoisaa ja huonoa talouspolitiikkaa. Jos sen sijaan vahvat euromaat korottaisivat minimipalkkojaan, vahvistaisivat ammattiliittoja ja työntekijöiden neuvotteluasemia, koko euroalue voittaisi pitkällä aikavälillä.

Ensijäristykset alkavat tuntua

Uusi talouskriisi on kuitenkin jo alkamassa, varoittaa Stiglitz.

–  Me kaikki tiesimme, että kun korkoja aletaan nostaa normaaleille tasoilleen, varsinkin runsaasti dollarivelkaa ottaneet ja vaihtotaseeltaan alijäämäiset maat joutuvat kriiseihin. Näemme sen jo Turkissa ja Argentiinassa, ja myös Italiassa jyrisee. Olemme joutuneet satimeen, jossa asioiden palauttaminen normaaleiksi sysää ne heti epänormaaleiksi, Stiglitz sanoo.

Onko vuoden 2008 talouskriisistä sitten opittu jotain? Kyllä ja ei, Stiglitz vastaa. Rahoitusalan säätelyssä tehtiin joitain uudistuksia, mutta ne jäivät liian pieniksi. Tietoisuus rahoitusmarkkinoiden keskinäisriippuvuuksien aiheuttamista riskeistä on nyt paremmin tiedossa, mutta suurin muutos tapahtui ideoiden tasolla.

–  Kehittyvissä maissa kysytään nyt, mistä löytyisi hyviä talouden malleja. Länsimaisen kapitalismin uskottavuus kärsi kriisissä kovan kolauksen. Berliinin muurin murtumisen jälkeisinä vuosikymmeninä amerikkalainen kapitalismi sai hetkeksi kiistattoman valta-aseman, mutta se on nyt ohi, Stiglitz sanoo.