Maanantai, 27.5.2019 
Ritva
Talous

Velallisen kukkarossa kunnolla tuntuvaa korkojen nousua ei ole näköpiirissä vuosiin, sanoo Etlan tuore toimitusjohtaja

  • STT
Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan nyt näyttää siltä, että menee pitkälle 2020-luvulle ennen kuin korot nousevat selvemmin euroalueella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan nyt näyttää siltä, että menee pitkälle 2020-luvulle ennen kuin korot nousevat selvemmin euroalueella. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Korot eivät useisiin vuosiin tule nousemaan siten, että sillä olisi merkittävää vaikutusta tavallisen suomalaisen asuntovelallisen kukkaroon. Näin arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Talouden tuntuva jäähtyminen on pistänyt korkonäkymät uusiksi. Jo usean vuoden aikana korkojen nousun on ennakoitu markkinoilla olevan nurkan takana, mutta nousu on siirtynyt ja siirtynyt. Kangasharjun mukaan nyt näyttää siltä, että menee pitkälle 2020-luvulle ennen kuin korot nousevat selvemmin euroalueella.

Viimeviikkoisessa kokouksessaan Euroopan keskuspankin EKP:n neuvosto arvioi euroalueen talousnäkymien heikentyneen. Neuvosto ilmoitti muun muassa, että ohjauskorkojen odotetaan nyt pysyvän nykyisellä tasolla ainakin tämän vuoden loppuun saakka. Aikaisemmin ohjauskorkojen odotettiin pysyvän tällä tasolla ensi kesän yli. Muuttuneet näkymät tarkoittavat myös sitä, että asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytetyt euriborit ovat pysymässä matalalla aiempaa pitempään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  EKP:hän sanoi viime viikolla varovaiseen sävyyn, että ainakaan tänä vuonna ei nosteta korkoja. Kyllähän se näyttää nyt siltä, että tässä menee todella kauan ennen kuin esimerkiksi asuntolainakorot olisivat sillä tavalla plussalla, että ne rupeaisivat vaikuttamaan kunnolla ihmisten kukkarossa, Kangasharju sanoo.

"Poliittinen epävarmuus jäytänyt talouden kehitystä"

Entinen Nordean pääekonomisti Kangasharju arvioi, että enemmänkin pelkona on, minkälainen Japani Euroopasta tulee.

–  Japanissa korot iskettiin nollaan 1990-luvun puolessavälissä ja vieläkään niitä ei ole nosteltu. Deflaatiota ei tarvitse pelätä, mutta pääsy normalisoimaan rahapolitiikkaa kunnolla on horisontin tuolla puolen, Kangasharju sanoo.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan tämän vuoden ensimmäisinä kuukausina on varmistunut, että maailmantalouden kehityksessä on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan.

–  Poliittinen epävarmuus ja kauppajännitteet ovat jäytäneet talouden kehitystä, Rehn sanoi perjantaina Suomen Pankin tiedotustilaisuudessa.

Rehnin mukaan EKP:n uudet päätökset vahvistavat rahapolitiikan elvyttävää vaikutusta entisestään.

–  Ne ylläpitävät kevyitä rahoitusoloja, tukevat luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille ja kohentavat talouskasvua ja työllisyyttä, Rehn sanoi.

"En lähde keskustelemaan ehdokkuudesta"

Rehnin ja Suomen Pankin entisen pääjohtajan Erkki Liikasen nimet ovat nousseet vahvasti esiin ekonomistikyselyissä seuraavasta EKP:n pääjohtajasta.

Rehn kommentoi perjantaina kysyttäessä EKP:n pääjohtajavalintaa varsin ympäripyörein sanakääntein.

–  En lähde keskustelemaan ehdokkuudesta ja spekulaatiosta tässä vaiheessa, Rehn sanoi.

Rehn sanoi luottavansa siihen, että tehtävään kyetään valitsemaan henkilö, jolla on vahva näkemys ja kokemus euroalueen raha- ja talouspolitiikasta ja joka nauttii laajaa luottamusta koko euroalueella ja laajemminkin.

Erittäin korkea velka-aste asetta rajoja elvytykselle Kiinassa

Tänään julkaistiin myös tuoreet ennusteet Venäjän ja Kiinan talousnäkymistä. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit ennustaa Venäjän bruttokansantuotteen kasvavan lähivuodet noin 1,5 prosentin vauhtia.

Arvonlisäveron korotus ja inflaation lievä kiihtyminen hidastavat kotitalouksien kulutuksen kasvua etenkin tänä vuonna, ja kasvun odotetaan jäävän selvästi viime vuotta hitaammaksi. Tutkimuslaitoksen mukaan valtion roolin kasvu ja markkinoiden toimintaa tukevien uudistusten vähäisyys hidastavat talouden kasvunäkymiä.

Kiinassa puolestaan talouskasvu heikkeni viime vuonna ja hidastuminen on jatkunut tänä vuonna. Hallitus on vastannut tilanteeseen lisäämällä elvytystä entisestään.

Bofitin mukaan Kiinassa jo ennestään löysä talouspolitiikka ja erittäin korkea velka-aste asettavat kuitenkin rajoja elvytykselle. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan myötä talouteen liittyvät epävarmuudet ovat kasvaneet.

Heikentyneen suhdannenäkymän ohella odotettua talouskasvua painavat rakenteelliset tekijät kuten demografia ja se, että talousuudistukset on jätetty viime vuosina taka-alalle. Talouskasvun odotetaan jatkavan hidastumista vuosina 2019–2021, mutta pysyttelevän maailmantalouden kasvuvauhtia nopeampana.

Riski talouskasvun nopealle hidastumiselle on lisääntynyt selvästi. Epäluotettavat viralliset bruttokansatuotetilastot vaikeuttavat todellisen tilannekuvan hahmottamista.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa