Tiistai, 23.7.2019 
Olga, Oili
Talous

Suunnitelmat paisuvasta eurobudjetista hirvittävät Suomea – Ranska haluaa kunnianhimoisen budjetin, Suomi pysyisi normaalin budjetin sisällä

  • STT
Suomi suhtautuu edelleen epäillen suunnitelmiin uudesta euroalueen budjetista. Alueelle rakennetaan omaa budjettia, jotta kilpailukyky paranisi.

Luxemburgin pimenevässä torstai-illassa euromaiden valtiovarainministerit väänsivät kättä siitä, kuinka kunnianhimoinen budjetista tehtäisiin.

Viikon verran valtiovarainministerinä ollut Mika Lintilä osallistui ensimmäiseen euroryhmän kokoukseensa, jossa oli tarkoitus päästä vihdoin sopuun budjetin periaatteista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Käytännössä EU:n normaalin budjetin yhteyteen varattaisiin rahaa euroalueen kilpailukyvyn parantamiseen. Rahaa voisi saada hankkeisiin, jotka parantavat tuottavuutta eli listalle voisi periaatteessa päästä vaikka sote-uudistus.

Ei-euromaat Ruotsi ja Tanska eivät ajatuksesta ole innostuneet. Niille tosin todennäköisesti hyvitettäisiin sivu suun menevä summa.

Ongelma piilee siinä, että Ranskalla kumppaneineen on kunnianhimoisia suunnitelmia kerätä jäsenmailta lisärahaa ohi normaalin EU-budjetin. Lisärahasta sovittaisiin valtiosopimuksella.

Luxemburgin konferenssikeskuksessa pikaisella illallisella käynyt Lintilä ennakoi pitkää kokousta.

–  Kyllä tämä suhteellisen rauhallisesti on vielä mennyt. Mutta puheenvuoroissa tulee selvästi esiin, että paljon on sovittelemista vielä, Lintilä sanoi STT:lle.

Ranska ei ole hänen mukaansa ainut, joka suhtautuu eurobudjettiin innolla.

–  Ranskalla on tietysti iso rooli siinä, mutta kyllä siinä on muitakin maita. Sitten on tietysti niitä maita mukana hämmentämässä, joiden taloustilanne ei ole välttämättä sellainen, että ne pääsisivät sellaisen rahoituksen piiriin, mitä he itse ehkä kuvittelisivat.

Valtiosopimus epäilyttää

Suomen tavoitteena on varmistaa, ettei EU:n normaalin budjetin ulkopuolelle synny sellaista kuluerää, josta sen olisi poliittisesti mahdotonta jättäytyä pois.

Suomen mielestä ei ole tarpeellista, että eurobudjettia rahoitetaan lisäksi erillisellä valtiosopimuksella.

–  Valtiosopimushan käy meille, jos siihen liittyminen on vapaaehtoista, aidosti vapaaehtoista, Lintilä sanoo.

Suomen lopullista kantaa ei vielä tiedetä, koska asia on ensi viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan pöydällä. Suomenkin kantojen pitäisi olla selvillä viimeistään loppuviikosta, jolloin EU-johtajat ovat koolla.

Suomessa on ihmetelty, miksi erillistä budjettia ylipäätään tarvitaan. Lintilän mukaan taustalla on, että rahaa ohjattaisiin kasvuun ja "lähentymiseen".

–  EU:n pitää nostaa kilpailukykyään suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan ihan kokonaisuutena.

Euroryhmän kokouksen asialistalla oli myös ikuisuuskysymys yhteisestä talletussuojasta, joka ei ole edennyt. Lintilän mukaan keskusteluissa ei olla alkua pidemmällä.

Talous- ja rahaliiton uudistukset työllistävät Lintilän mukaan myös Suomen heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudella.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa