Lauantai, 26.9.2020 
Kuisma
Talous

Sähkön siirtohinnat yhä kasvussa haja-asutusalueilla, kun yhtiöt korjaavat verkkojaan

  • STT
Haja-asutusalueilla asuvat joutuvat tulevaisuudessakin maksamaan sähköstään huomattavasti kaupunkilaisia enemmän, ja hintaero on jopa vaarassa kasvaa, kertoo Energiavirasto.

–  Sähköyhtiöt joutuvat edelleen tekemään investointeja toimitusvarmuuteen, mikä johtaa hintaeron kasvamiseen, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Energiaviraston mukaan viime vuonna 23 Suomen 77 verkkoyhtiöstä nosti siirtohintoja. Korotukset olivat 3–15 prosenttia. Hinnat nousivat eniten Itä-Suomessa ja Etelä-Suomessa Uudenmaan ulkopuolella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sähköverkkojen kunnossapitoon ja parantamiseen kuluu vuoteen 2036 mennessä rahaa rutkasti: noin 9,7 miljardia euroa. Summasta kaksi kolmannesta menee kunnossapitoon ja loput lain vaatimaan toimitusvarmuuden parantamiseen.

Hallitus haluaisi pitää siirtohinnat kurissa

Hallitukselta on tulossa esityksiä, joilla pyritään suitsimaan sähkön siirtohintojen nousua. Mahdollisesti jo tällä viikolla valmistuu esitys sähkömarkkinalain muutoksista, kertoo hallitusneuvos Arto Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tavoite on ollut, että siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta pidennetään neljästä vuodesta kahdeksaan ja vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa kiristetään alaspäin.

Rajala ei avaa sitä, millaista vuosikorotuksen enimmäistasoa nyt kaavaillaan. Lisää tietoa lienee luvassa vielä tällä viikolla. Hän korostaa, että esitys saattaa muuttua lausuntokierroksen jälkeen.

Siirtohintoja työ- ja elinkeinoministeriölle vuosi sitten syksyllä selvittänyt LUT-yliopiston professori Jarmo Partanen on sanonut, että esitetyt muutokset eivät käytännössä vaikuta hintakehitykseen pitkällä aikavälillä. Yhtiöt saavat laskuttaa investoinneistaan koituvat kustannukset ja kohtuullisen tuoton.

Keskustasta on väläytelty myös sähköveron alueellista porrastusta, jolla tasattaisiin haja-asutusalueiden sähköasiakkaille kasautuvia kustannuksia veronkevennyksellä. Esimerkiksi Rinteen hallituksen elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoi syksyllä, että asiaa selvitetään osana kokonaisuutta. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole tästä kirjausta, eikä Kulmunin nykyään johtamassa valtiovarainministeriössä ole tällä hetkellä tekeillä edes selvitystä sähköveron alueellisesta porrastamisesta.

Kuluttajat eivät kilpailuta, vaikka säästäisivät

Tavallisella kuluttajalla on tällä hetkellä kaksi mahdollisuutta pienentää sähkölaskuaan: energiansäästö ja sähkön kilpailuttaminen. Suomalaiset ovat kuitenkin laiskoja kilpailuttajia: viime vuosina vain runsaat kymmenen prosenttia sähkön käyttäjistä on viitsinyt kilpailuttaa sähkönsä. Kuitenkin esimerkiksi viime vuonna sähkön tarjoushinnat toistaiseksi voimassa oleville sopimuksille laskivat yli kymmenen prosenttia.

–  Sähkönsä kilpailuttamalla kuluttajat olisivat voineet päästä siihen, että kokonaislasku olisi oli pysynyt entisellään tai jopa laskenut, Nurmi muistuttaa.

Yksi syy kilpailutuksen vähyyteen saattaa Nurmen mukaan olla se, että yleensä kuluttajat eivät miellä mistä sähkölasku koostuu. Kyseessä on kuitenkin varsin yksinkertainen kolminaisuus: kolmannes laskusta koostuu siirrosta, kolmannes sähköverosta ja kolmannes itse sähkön hinnasta.

Energiaviraston mukaan kotitaloudet maksoivat viime vuonna sähköstään keskimäärin 33 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Sähkölämmittäjien lasku on kallistunut vuodessa 64 euroa. Muutos on laskettu marraskuusta 2018 marraskuuhun 2019.

Sähkön siirtohinnat nousivat nelisen prosenttia. Siirtohintaa ei voi kilpailuttaa.

Sähkö on kallista, mutta silti halpaa

Vaikka varsin haja-asutusalueella asuvaa saattaa sähkölaskua maksellessa kirpaista pahemman kerran, voi lompakon ohenemista taivastellessaan lohduttautua sillä, että sähkö on kuitenkin eurooppalaisittain halpaa. Energiaviraston tilastojen mukaan Suomi on sähkön kuluttajahintoja maittain listattaessa huomattavasti puolivälin halvemmalla puolella. Pohjoismaista valin Islannissa kuluttajilla on Suomea halvempaa sähköä.

–  Pääosin Suomea halvemmat maat ovat Itä-Euroopassa, Nurmi sanoo.

Teollisuudelle sähkö on vieläkin halvempaa. Suomi on samaisen tilaston seitsemänneksi halvin maa, mutta Ruotsi on vielä huomattavasti halvempi. Ruotsin teollisuus saa Euroopan toiseksi halvinta sähköä Bosnian jälkeen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi