Tiistai, 2.6.2020 
Venla
Talous

Euroryhmän vääntö satojen miljardien eurojen kriisipaketista jatkuu – tutkija kehottaa pohtimaan, mikä on tekemättömyyden hinta

  • STT
Koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin ratkomisessa ongelmana on se, että EU-maat ovat juuttuneet samoihin asemiin, joissa ne olivat eurokriisin aikaan, arvioi Helsingin yliopiston tutkija Timo Miettinen. Vastakkainasettelu etelän ja pohjoisen välillä näkyy edelleen.

–  On huolestuttavaa, että niistä asemista ei ole hirveästi liikuttu eteenpäin, Eurooppa-tutkimukseen erikoistunut Miettinen sanoi.

Asemalinjat ovat olleet esillä tällä viikolla, kun euroryhmä on yrittänyt löytää sopua noin 500 miljardin euron kriisipaketista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

EU-maiden valtiovarainministerit aloittivat kokouksen tiistaina, mutta se keskeytettiin keskiviikkoaamuna, koska yön yli venyneissä keskusteluissa ei löydetty yhteisymmärrystä kaikista yksityiskohdista.

Kokouksen oli määrä jatkua tänään iltakuudelta Suomen aikaa, mutta aloitusta on lykätty pariin kertaan valmisteluiden venyessä.

Euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno vetosi videokommentissaan jäsenmaihin, jotta ratkaisu viimein löydettäisiin. Hän muistutti, että koronavirus koskettaa kaikkia.

–  Joko uppoamme tai uimme yhdessä. Tämä on todellinen hätätila, Centeno sanoi.

–  Luotan yhä, että tällä kertaa pääsemme kaikki tilanteen tasalle ja osoitamme tarpeellista kompromissihenkeä.

Mikä on tekemättömyyden hinta?

Euroryhmän pitkät kokoukset ja valtiovarainministerien erimielisyydet ovat tuttuja uutisia aiemmilta vuosilta.

Miettisen mukaan tämäntyyppiset tilanteet paljastavat hyvin sen, että Euroopan unionia ei johdeta sanelemalla Brysselistä. Yksimielisyyttä vaativiin ratkaisuihin tarvitaan kunkin jäsenmaan hyväksyntä.

–  Yksittäisellä maalla on paljon valtaa siinä, millaisiksi tulevaisuuden ratkaisut muodostuvat.

Taloudellisen yhteisvastuun kasvamisesta puhuttaessa laskukoneet käyvät usein kuumina siitä, miten paljon se nostaisi kunkin maan kuluja.

Miettinen kehottaa pohtimaan myös sitä, mikä on tekemättömyyden hinta, eli kuinka kalliiksi euromaille koituisi esimerkiksi Italian luisuminen maksukyvyttömyyteen.

Miettinen sanoo, että nyt esillä olevissa toimissa on yksinkertaistetusti kyse siitä, että Suomen valtio muiden ohella panee uskottavuutensa peliin, jotta Italia saisi helpommin lainaa.

–  Kaikki pöydällä olevat ratkaisut perustuvat ennen kaikkea luottoehtojen madaltamiseen, siihen, että nämä (hankaluuksissa olevat) maat saavat helpommin lainaa.

Koronaviruksen pahoin koettelema Italia on EU:n kolmanneksi suurin talous. Maan taloutta rasitti ennestään heikko kasvu ja suuri velkataakka.

–  Jotta Italia selviää vastuistaan, on välttämätöntä, että Italian luotonsaantia helpotetaan tässä tilanteessa.

Kriisirahaston ehdollisuus vaikeana kysymyksenä

Euroryhmän sommittelema kriisipaketti koostuisi kolmesta osasta. Ensimmäiseksi Euroopan kriisirahaston EVM:n kautta jäsenmaille kanavoitaisiin luottoa 240 miljardin euron edestä. Toiseksi Euroopan investointipankin (EIP) takausvaltuuksia nostettaisiin, jotta yrityksille pystyttäisiin osoittamaan lisää tukea.

Kolmas pala olisi EU-komission viime viikolla ehdottama 100 miljardin euron lainaohjelma työpaikkojen turvaamiseksi.

Vaikea kysymys on ollut EVM:n eli Euroopan vakausmekanismin käytön ehdollisuus. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan erityisesti Hollanti on vetänyt sen suhteen tiukkaa linjaa.

Miettinen arvioi, että jos valtiovarainministerit eivät pääse sopuun vakausmekanismin käytöstä, niin katseet saattavat kääntyä Euroopan keskuspankkiin.

Hänen mukaansa on hyvin mahdollista, että silloin EKP joutuisi jossain vaiheessa ilmoittamaan uuden osto-ohjelman aloittamisesta aiemmin luvatun 750 miljardin päälle.

–  Tässä mielessä tilanne muistuttaa aika paljon eurokriisiä: EKP toimii kun jäsenvaltiot eivät pääse sopuun yhteisistä ratkaisuista.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa