Perjantai, 30.10.2020 
Eila
Talous

Liki 4 000 nimeä jäämässä pois medialle koottavalta suurituloisten listalta – professori kyseenalaistaa Verohallinnon linjauksen

  • STT
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan Verohallinto kaventaa linjauksellaan perusoikeuksia. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan Verohallinto kaventaa linjauksellaan perusoikeuksia. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen
Medialle koottavalta suurituloisten listalta on jäämässä alkuviikon tietojen perusteella pois lähemmäs 4  000 yli 100  000 euroa ansaitsevan nimeä.

Määräaika pyynnölle saada tietonsa pois listalta päättyy 1. lokakuuta eli torstaina.

Maanantaihin mennessä pyynnön saada tietonsa pois listalta oli tehnyt yli 3  900 henkilöä, ja pyynnöistä liki 3  700 oli jo hyväksytty. Hylättyjä oli 67 ja parisen sataa vielä käsittelemättä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yli 100  000 ansaitsevien määrä kaikkiaan on yhteensä noin 70  000.

Mahdollisuus vastustaa tietojensa sähköistä luovuttamista tiedotusvälineille tuli voimaan viime vuonna, ja sen taustalla on EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Viime vuonna pyyntöjä tuli yhteensä noin 600, mutta niistä valtaosa myöhässä, jolloin pyynnöistä ehdittiin hyväksyä noin 200.

Poistopyynnön hyväksyminen edellyttää, että pyynnössä on esitetty henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste.

Ylitarkastaja Noora Kontro Verohallinnosta sanoo, että tavallisimpia syitä, joihin vedotaan, ovat esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja omaan ammatin harjoittamiseen liittyvät syyt.

–  Yksi yleisimpiä ovat erilaiset turvallisuuteen liittyvät perusteet, että pelätään tai on jo jouduttu esimerkiksi häirinnän, uhkausten tai huijausten kohteeksi, Kontro sanoo.

Tiedot ovat sinänsä julkisia joka tapauksessa, joten tiedotusvälineet saavat ne verotoimistosta erikseen pyytämällä.

"Pelkoa turvallisuuden puolesta vaikea lähteä kiistämään"

Verohallinto tulkitsee, että suurituloisia koskevan tiedon poimiminen ja luovuttaminen medialle on ylimääräinen palvelu eikä lakisääteinen velvoite, ja siten tietosuoja-asetuksen pohjalta henkilöllä on mahdollisuus vastustaa tietojensa luovuttamista. Sen mukaan tietosuoja-asetus edellyttää henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvää perustetta.

Verohallinnolla ei ole selkeää listaa kriteereistä, vaan se esittää verkkosivuillaan esimerkkeinä terveyteen, omaan tai läheisten turvallisuuteen tai ammatissa toimimisen perusteet ja ilmoittaa arvioivansa perusteet aina tapauskohtaisesti.

–  Käytännössä arvioimme sitä, onko poistopyynnössä tämmöinen peruste esitetty, Kontro sanoo.

Hänen mukaansa tarkempien perustelujen tarve vaihtelee sen mukaan, mihin vedotaan.

–  Turvallisuus esimerkiksi on sellainen syy, että jos joku vaikkapa pelkää oman turvallisuutensa puolesta, sitä on meidän vaikea lähteä mitenkään kiistämään.

Sen sijaan esimerkiksi ammattiin liittyviä syitä täytyy avata tarkemmin saadakseen pyynnön hyväksytyksi.

Professori: Rajoittaa merkittävästi perusoikeuksia

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsoo, että Verohallinto kaventaa perusoikeuksia hallinnollisella linjauksella ja että yksittäinen virasto ei voi näin tehdä.

–  Pidän sitä aika merkittävänä julkisuusperiaatteen rajoituksena ja myös sananvapauden, median vapauden rajoituksena. Molemmat ovat oikeusvaltioon kuuluvia perusoikeuksia, että kysymys ei ole ihan pikkujutusta, Mäenpää sanoo STT:lle.

–  Jos lainsäätäjä haluaa rajoittaa näiden verotietojen julkisuutta, niin se pitäisi päättää tuolla eduskunnassa. Hallintoviranomainen ei sitä päätöstä voi tehdä.

Lisäksi professori katsoo, että toisin kuin Verohallinto tulkitsee, sillä ei ole lakiin perustuva toimivaltaa soveltaa tällaista vastustamismenettelyä verotiedoissa. Hän sanoo, että koska Suomessa nimenomaan haluttiin säilyttää median oikeus saada ja julkaista tämäntyyppisiä tietoja, asiasta on nimenomainen pykälä sekä tietosuojalaissa että tietosuoja-asetuksessa.

–  Ja sen pykälän mukaan tällaista vastustamismenettelyä ei saa käyttää tai se ei ole pätevä silloin kun julkisia tietoja käytetään journalistisiin tarkoituksiin, Mäenpää täsmentää.

Hän katsoo, että Verohallinto ei voi yksipuolisesti omilla linjauksillaan tätä käytäntöä muuttaa ja poiketa laista, joka on hänen mukaansa asiasta selkeä.

Yksityisyyden suoja ja yhteiskunnallinen merkittävyys vaakakupeissa

Verotietojen julkisuutta on kritisoitu vuosien varrella etenkin yksityisyyden suojan kannalta. Mäenpään mielestä asian yhteiskunnallinen merkittävyys painaa kuitenkin vaakakupissa selkeästi enemmän, kun saadaan tärkeää tietoa esimerkiksi taloudellisesta toiminnasta ja verotuksen tehokkuudesta.

Hän ei ole vakuuttunut myöskään Verohallinnon kriteereistä.

–  Voi sanoa, että kriteerit ovat hyvinkin tulkinnanvaraisia, ja jos niiden perusteella valtaosa, tuhansia hakemuksia hyväksytään, niin myös tulkintalinja on nähdäkseni hyvin julkisuutta rajoittava.

Myöskään turvallisuuteen vetoaminen ei Mäenpään mukaan ole vedenpitävä peruste. Hän huomauttaa, että Suomessa on jo luovuttu ihmisten asuinpaikan kertomisesta, eli asia kerrotaan vain maakuntatasolla.

–  Pikkuisen epäilevästi suhtaudun siihen että tiedot veroista olisivat erityinen turvallisuusuhka ihmisille. Erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa voisi sellainen uhka aiheutua.

Hallinto-oikeuteen seitsemän valitusta

Verotietojen julkisuuskysymykseen ottaa jossain vaiheessa kantaa myös Helsingin hallinto-oikeus, jonne on saapunut yhteensä seitsemän valitusta asiaan liittyen. Niistä kaksi on tehnyt STT.

Oikeuskansleri on ilmoittanut aiemmin, että se ei tutki Verohallinnon menettelyä salata osa toimittajille toimitetuista verotiedoista. Oikeuskansleri ei ryhdy tutkimaan kantelua, jos asiaan on mahdollista hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

Verovuoden 2019 tiedot luovutetaan tiedotusvälineille 3. marraskuuta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi