Tiistai, 12.11.2019 
Virpi
Ulkomaat

Tshernobylin veteraanit taistelevat yhä oikeuksistaan

  • STT
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on pian kulunut 30 vuotta. Onnettomuus tapahtui 26.4.1986 nykyisen Ukrainan alueella sijainneessa ydinvoimalassa. LEHTIKUVA/AFP Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on pian kulunut 30 vuotta. Onnettomuus tapahtui 26.4.1986 nykyisen Ukrainan alueella sijainneessa ydinvoimalassa. LEHTIKUVA/AFP
- Meitä kuolee kuin kärpäsiä.

Naiset itkevät, kun keski-ikäinen mies purkaa turhautumistaan avoimen arkun ääressä.

- He [hallitus] ottavat meiltä kaikki edut pois ja toivovat, että lähtisimme kaikki nopeammin tuota valoa kohti. Mutta emme anna periksi, mies sanoo ja saa aikaan hyväksyvää mutinaa ihmisjoukossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kuva vaihtuu kumisevaan kirkonkelloon ja sitten Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin muistomerkille Moskovaan.

Kohtaus hautajaisista on kuvattu tammikuussa 2001, mutta voisi teoriassa olla paljon tuoreempikin. Moskovan Tshernobyl-liiton mukaan ydinvoimalakatastrofin raivaustöihin osallistuneiden ongelmat eivät ole runsaassa kymmenessä vuodessa hävinneet mihinkään.

Eivät katastrofin mahdollisesti aiheuttamat taudit, eikä varsinkaan iänikuinen vääntö raivaustöihin osallistuneiden ja heidän lapsiensa oikeuksista.

Tshernobyliläisten äänitorvi

Kun Tshernobylin ydinvoimalan neljäs reaktori tuhoutui huhtikuussa 1986, neuvostojohto lähetti paikalle raivaustöihin muun muassa kaivosmiehiä, asiantuntijoita sekä sotilaita. Kaiken kaikkiaan katastrofin jälkeiseen operaatioon osallistui useita satojatuhansia neuvostokansalaisia.

Nyt, lähes 30 vuotta myöhemmin, Moskovalaisessa toimistossa katastrofiveteraaneista sekä heille syntyneistä lapsista puhutaan yksinkertaisesti ”tshernobyliläisinä”.

- Tuolloin pelkästään Moskovasta lähetettiin 30 000 ihmistä paikan päälle. Nyt heistä on hengissä enää 13 000, sanoo Tshernobyl-liiton puheenjohtaja Andrei Grushenkov useita dokumentteja Tshernobylista kuvanneen Vladimir Sinelnikovin nyökytellessä vieressä.

Vielä elossa olevat tshernobyliläiset ovat ne, joita järjestö pyrkii auttamaan. Grushenkovin mukaan raivaustöitä tehneiden etuuksia on systemaattisesti pyritty vuosi vuodelta heikentämään.

- Vuonna 1991 tuli voimaan laki, joka oli laaja ja takasi laajat edut - tshernobyliläiset esimerkiksi vapautettiin täysin veroista ja kaikki lääkkeet maksettiin, Grushenkov kertoo.

- Sitten lakia muutettiin kerta toisensa jälkeen asteittain, ja eduista luovuttiin. Lopulta vuonna 2004 edut muutettiin rahaksi, jolloin ne käytännössä menetettiin.

Nyt järjestö pyrkii auttamaan tshernobyliläisiä, jotka joutuvat todistelemaan tuomioistuimille oikeuttaan vähiin etuuksiinsa. Pari tapausta on edennyt aina Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti.

Tarkoituksellinen unohdus

Samaan aikaan järjestöllä on käynnissä toinen taistelu, sillä kaikki paitsi tshernobyliläiset haluaisivat liiton työntekijöiden mukaan jo unohtaa koko asian.

- Nyt kun valtionpolitiikka on aseteltu niin, että ydinvoimabisnes on valtion tärkeimpiä bisneksiä, mikä tahansa muisto Tshernobylistä on huono asia, Grushenkov sanoo.

Kun katastrofin 30-vuotispäivä koittaa, järjestö aikoo muistaa uhreja näyttävästi. Lisäksi koko ajan tehdään arkisempaa työtä. Työntekijät käyvät myös puhumassa kouluissa, aina kun siihen on mahdollisuus.

Juuri sen takia myös hautajaisista kuvattu video on tehty.

Videoita ohjanneen Sinelnikovin mukaan uusi sukupolvi on tshernobyliläisten ja turvallisemman ydinvoimalatekniikan ainoa toivo, jonka eteen on taisteltava.

- On pidettävä huolta siitä, että uusi sukupolvi ymmärtäisi, mistä Tshernobylissä on kysymys. Koululaiset eivät enää tiedä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa