Lauantai, 16.12.2017 
Auli, Aulikki
Ulkomaat

Näkökulma: Etelä-Euroopan metsäpalot ovat tulevaisuudessa entistä suurempia

  • Jukka Laurimo
  • Lehtikuva / Marco Bertorello

Espanjan ja Portugalin metsäpalot värjäsivät tänä syksynä taivaan harmaaksi Suomessa saakka. Jos maisema pohjoisessa oli kuin maailmanlopun edellä, paikan päällä se oli kuin maailmanlopun jälkeen.

Metsäpalo ei ole mikään uusi ilmiö kesäkaudella hyvin kuumalla ja kuivalla Välimeren alueella, mutta tästä vuodesta tuli poikkeuksellisen synkkä. Poikkeuksellista on sekin, että pahoja onnettomuuksia koettiin vasta lokakuussa.

Kesän aikana paloissa kuoli kymmeniä ihmisiä, Portugalissa yli sata ja Espanjassa ainakin neljä. Myös luontoarvojen menetykset ovat tuntuvia, kun kymmeniä tuhansia hehtaareita muuttui hetkessä mustaksi aavemaisemaksi.

Kahdessa vuosikymmenessä yksin Espanjassa on tuhoutunut lähes Pohjois-Karjalan kokoinen metsäalue.

Todelliseksi ongelmaksi koko Välimeren alueella on noussut suurten, hallitsemattomaksi yltyvien tulipalojen yleistyminen.

Tähän luokkaan kuuluvat kaikki yli 500 hehtaarin palot, joita syttyy Espanjassa vuosittain lähes parikymmentä. Näiden suurpalojen keskipinta-ala ja tuhovoima ovat jatkuvasti lisääntyneet.

Taustalla on se, että metsäpinta-ala on lisääntynyt sitä mukaa, kun syrjäseutujen kylätiet ovat hiljentyneet. Perinteisistä maaseudun ammateista, kuten laiduntamisesta ja puunkorjuusta, luopuminen on lisännyt biomassan määrää metsissä. Samalla perinteinen pienikuvioinen maaseutu on muuttunut yhtenäisemmäksi metsäksi, jossa tuli leviää helpommin.

llmastomuutos on nostanut lämpötiloja ja vähentänyt sademäärää alueella selvästi. Erityisen vaarallinen on kuuman, kuivan ja tuulisen sään yhdistelmä. Kun tällaiset olosuhteet täyttyvät samanaikaisesti, metsä muuttuu ruutitynnyriksi.

Palojen ihmiselle aiheut­tamia tuhoja on lisännyt hallitsematon rakentaminen. Välimeren alueella metsän keskelle rakennettu omakotitalo tai lähiö ei välttämättä ole se fiksuin idea. Sellaisia on kuitenkin viime vuosikymmeninä syntynyt monen perinteisen, tiiviisti rakennetun taajaman kylkeen tai niistä kokonaan irralleen.

Haja-asutus selittää osaltaan myös suuren kuolleiden määrän tämän syksyn suurpaloissa.

Suuret tulipalot saavat paljon huomiota ja järkyttävät monia, mutta tilastojen mukaan kehitys on menossa parempaan suuntaan. Maastopalojen määrä ja tuhoutunut pinta-ala on viime vuosina todellisuudessa pienentynyt.

Kahdessa vuosikymmenessä metsäpalojen määrä on Espanjassa puolittunut. Kun 1990-luvun lopulla maastopaloja esiintyi vuosittain jopa 20 000, viime vuosina niitä on ollut enää noin 10 000.

Palontorjuntaan on panostettu paljon, ja suurin osa paloista saadaan sammutettua alle hehtaarin kokoisina. Paloturvalliseen tekniikkaan ja paloihin varautumiseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Valistuksella ja maaseudun tyhjenemiselläkin on ollut vaikutusta.

Portugali on näiltä osin vielä kuin Espanja 1990-luvulla. Palontorjunta toimii siellä pienillä resursseilla, rakentaminen on villiä ja metsät pääosin yksityisomistuksessa.

Ongelmia on toki Espanjassakin, jossa keskustellaan nyt kovasti siitä, mitä muuta ilmiöl­le voi tehdä.

Yli 90 prosenttia paloista johtuu ihmisen toimista, ja yli puolet niistä on tahallaan sytytettyjä. Siksi onkin lohdullista huomata, että palojen kokonaismäärä on selvässä laskussa.

Teksti: Jukka Laurimo

Kirjoittaja on Espanjassa asuva vapaa toimittaja.