Keskiviikko, 26.9.2018 
Kuisma
Ulkomaat

Stephen Hawkingin tavoitteena oli ymmärtää maailmankaikkeutta – "Hänen kuolemansa jätti intellektuellin tyhjiön"

  • STT
Maailman tunnetuimpiin tutkijoihin kuuluva brittifyysikko Stephen Hawking kuoli viime yönä, kertoi hänen perheensä. Hawking kuoli 76-vuotiaana samana päivänä, jolloin fyysikko Albert Einsteinin syntymästä tuli kuluneeksi 139 vuotta. Hawking oli syntynyt 8. tammikuuta 1942, samana päivänä kuin modernin tieteen isän Galileo Galilein kuolemasta tuli kuluneeksi tasan 300 vuotta.

– Hänen teoriansa avasivat mahdollisuuksien universumin, jota me ja koko maailma tutkimme, tviittasi Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.

–  Hänen kuolemansa jätti intellektuellin tyhjiön. Mutta se ei ole tyhjä. Ajatelkaa sitä tyhjiönä, jossa energia tunkeutuu aika-avaruuden kudokseen uhmaten mittasuhteita, runoili amerikkalainen astrofyysikko Neil deGrasse Tyson Twitterissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hawking kuoli rauhallisesti kotonaan Cambridgessa.

–  Olemme syvästi surullisia rakkaan isämme poismenon vuoksi. Hän oli suuri tutkija, jonka työ ja perintö elävät vuosia. Hänen rohkeutensa ja sinnikkyytensä inspiroivat ihmisiä ympäri maailmaa. Hän sanoi kerran: eipä se juuri olisi kummoinenkaan maailmankaikkeus, jos se ei olisi myös koti rakastamillesi ihmisille. Tulemme kaipaamaan häntä ikuisesti, sanoivat Hawkingin lapset tiedotteessaan.

Vakava sairaus ei estänyt pitkän uran luomista

Hawking on yksi maailman tunnetuimmista fyysikoista. Hän ansioitui mustien aukkojen tutkijana, ja aukosta lähtevä säteily kantaa hänen nimeään.

Hawking oli myös suosittu luennoitsija ja tieteen yleistajuistaja. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja kuten Ajan lyhyt historia ja Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa.

–  Tavoitteeni on yksinkertainen. Se on ymmärtää täysin maailmankaikkeus, miksi se on sellainen kuin se on ja miksi se ylipäänsä on olemassa, kuuluu eräs Hawkingin tunnetuista lausahduksista.

Tunnettu tiedemies sairasti ALS-tautia, joka aiheutti hänelle lähes täydellisen liikuntakyvyttömyyden. Hän viesti pyörätuoliinsa liitetyllä puhesyntetisaattorilla. Hermoja rappeuttava sairaus todettiin Hawkingilla jo 21-vuotiaana. Tuolloin hänelle annettiin vain vähän elinaikaa, mutta Hawking eli ja työskenteli täysipainoisesti vielä vuosikymmeniä.

–  Koska mikä tahansa päivä voi olla viimeiseni, pyrin saamaan joka hetkestä kaiken irti, Hawking sanoi muutamia vuosia sitten julkaistussa dokumenttielokuvassa.

Vuonna 1974 Hawkingista tuli 32-vuotiaana legendaarisen Royal Society -tiedeakatemian nuorin jäsen, ja viittä vuotta myöhemmin hänet valittiin Cambridgen yliopiston matematiikan professoriksi. Virkaa piti aikanaan hallussaan muun muassa Isaac Newton.

Vuonna 1988 Hawkingista tuli maailmankuulu, kun hän julkaisi huippusuosion saavuttaneen teoksen Ajan lyhyt historia. Hänellä oli myös cameoroolit Star Trek- ja Simpsons-sarjoissa, ja progressiivisen rockin jättiläinen Pink Floyd käytti hänen ääntään joissakin lauluissaan.

Hawking meni opiskeluaikanaan naimisiin Jane Wilden kanssa, jonka kanssa hän sai myös kolme lasta. Pari erosi noin 30 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen vuonna 1995, minkä jälkeen Hawking meni naimisiin entisen hoitajansa Elaine Masonin kanssa.

"Taivas on satua pimeää pelkääville"

Hawking ei pelännyt kuolemaa ja tyrmäsi täysin uskontojen tarjoaman vision kuoleman jälkeisestä elämästä.

–  Olen elänyt ennenaikaisen kuoleman varjossa viimeiset 49 vuotta. En pelkää kuolemaa, mutta minulla ei ole kiire kuolla. On niin paljon tehtävää ensin, hän sanoi Guardianin haastattelussa vuonna 2011.

–  Vertaisin aivoja tietokoneeseen, joka lakkaa toimimasta, kun sen komponentit menevät epäkuntoon. Rikkinäisille tietokoneille ei ole olemassa taivasta. Taivas on vain satu ihmisille, jotka pelkäävät pimeää, hän jatkoi.