Torstai, 20.6.2019 
Into
Ulkomaat

Kolumni: Vieraan pelko saa sortajan kokemaan itsensä uhriksi

Vierailin pari kuukautta sitten ensimmäistä kertaa Uudessa-Seelannissa. Maan suurin kaupunki, noin puolentoista miljoonan asukkaan Auckland, vaikutti ensisilmäyksellä kaikin tavoin tyypilliseltä metropolilta. Silti minulla oli kaduilla käyskennellessäni alusta asti epämääräinen tunne, että jokin oli vialla.

Vasta parin päivän jälkeen oivalsin, miksi. Vastaantulijat olivat lähes ahdistavan yhtenäisen näköisiä. Valtaosa oli valkoihoisten eurooppalaisten jälkeläisiä, joukossa jonkin verran aasialaisia ja alkuperäisväestöön kuuluvia maoreja.

Poissaolollaan loistivat niin afrikkalais- kuin arabitaustaisetkin ihmiset. Heitä oli vähemmän kuin missään tuntemassani länsimaisessa suurkaupungissa - Lontoossa, Pariisissa, New Yorkissa. Jopa vähemmän kuin Joensuussa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tätä taustaa vasten tuntui täysin käsittämättömältä kuulla Christchurchin terroristin perustelleen tekoaan islamin uhkalla. Maassa, jossa muslimien osuus väestöstä on yksi prosentti eikä maahanmuutto muodosta kenellekään minkäänlaista uhkaa.

Erityisen järjettömältä se kuulostaa siksi, että niin Uudella-Seelannilla kuin ampujan kotimaalla Australiallakin on vähemmän kunniakas historia omien alkuperäiskansojensa tuhoajina. Niin maoreilta kuin aboriginaaleiltakin on riistetty oikeus omaan maahan ja kulttuuriin, ja jotain anteeksipyyntöihin viittaavaa on kuultu vasta aivan viime vuosikymmeninä.

Sama pätee useimpiin maihin, joissa valkoinen valtaväestö on viime aikoina havahtunut huolestumaan omasta asemastaan. Euroopassa anglosaksinen, romaaninen ja slaavilainen valtakulttuuri ovat jyränneet alleen valtaosan niin kelteistä, balteista kuin baskeistakin.

Yhdysvaltain maahanmuuttokriitikoista valtaosa suhtautuu nuivasti myös mantereen alkuperäiskansoihin. Venäjällä poljetaan kansallisen yhtenäisyyden nimissä tietoisesti muun muassa pienten suomalais-ugrilaisten kansojen kieliä ja kulttuureja.

Eikä suomalaisilla rajat kiinni -ihmisillä ole yhtään sen enempää kehuskeltavaa. Heidän taholtaan ei ole juurikaan kuulunut tukea esimerkiksi oman sorretun saamelaisvähemmistömme maiden ja perinteisten elinkeinojen palauttamiselle. Suorastaan vihamielisesti he suhtautuvat Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisen alkuperäisväestön kielellisiin oikeuksiin.

Pelko. Mikään muu ei selitä Christchurchin ja Utøyan kaltaisia tekoja.

Puolustaessaan niitä, jotka oikeasti ovat uhattuina, asettaa samalla aina alttiiksi myös itsensä ja oman asemansa. Siksi valtaväestöön kuuluvien pelkureiden on helpompi uhriutua itse ja rakentaa islamisaation kaltaisia olkiukkoja, joita vastaan on turvallista hyökätä silloin, kun mitään oikeaa uhkaa ei ole.

Toivoa sopii, ettei valkoisen äärioikeiston toimintaa enää tämän jälkeen pyritä itsepintaisesti leimaamaan yksittäisten höyrypäiden päähänpistoiksi. On aika myöntää, että kyse on järjestelmällisestä ja raukkamaisesta terrorismista, jota vahvemmat kohdistavat heikompiinsa - ei päinvastoin.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa