Lauantai, 24.8.2019 
Perttu
Ulkomaat

Asiantuntijat odottavat Suomelta laajoja politiikkatoimia maankäytön parantamiseksi – IPCC: Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää suuria muutoksia maankäytössä

  • STT
Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö tuottaa tällä hetkellä noin neljänneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. LEHTIKUVA / HANDOUT Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö tuottaa tällä hetkellä noin neljänneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. LEHTIKUVA / HANDOUT
Maataloustuet, ravitsemussuositukset, verotus – keinot muuttaa maankäyttöä kestävämpään suuntaan vaativat kokonaisvaltaisia politiikkatoimia, pohtivat Helsingin Tiedekulmaan kokoontuneet asiantuntijat.

Tiedekulmassa keskusteltiin torstaina Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n maankäyttöä koskevasta raportista.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Minna Kaljonen arvioi, että Suomessa yksi merkittävimmistä keinoista olisi maataloustukien pohtiminen uudelleen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lisäksi viljelymenetelmiä voitaisiin parantaa edelleen sekä monipuolistaa kasvivalikoimaa, jotta tuotannolla pystyttäisiin vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Maataloustukiin liittyvistä päätöksistä osa voidaan tehdä kansallisella tasolla, mutta osa on EU-tason kysymyksiä. Kaljosen mukaan tukien uudistamisen ohella olisi tärkeää poistaa ympäristön kannalta haitallisia tukia.

Ruoantuotannon lisäksi on katsottava ruoankulutusta. Kaljonen nostaa esiin, että ilmastotavoitteet tulisi ottaa huomioon ravitsemussuosituksissa ja esimerkiksi kouluruokailuissa.

Kulutusta pystytään ohjaamaan myös verotuksella sekä osallistamalla yrityksiä, kuten kauppoja ja ravintoloita, mukaan ilmastotoimiin.

Yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski Helsingin yliopistosta pitää tärkeänä, että ilmastotoimet kytketään kansalliseen kontekstiin.

Kalliokosken mukaan on tehtävä tietoisia päätöksiä, että Suomessa on alueita, joilla pystytään sitomaan entistä paremmin hiilidioksidia.

,

Maankäytön on muututtava

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan nykyisen maankäytön on muututtava maailmassa perusteellisesti, jotta ilmastonmuutosta voidaan torjua ja ihmisten ruokaturva samalla varmistaa. Tavoite lämpenemisen rajoittamisesta alle kahteen celsiusasteeseen ei ole mahdollista ilman muutoksia ruoantuotannossa ja muussa maankäytössä, IPCC:n julkistamassa raportissa todetaan.

Maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö tuottaa tällä hetkellä noin neljänneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. IPCC:n mukaan maailman kasvavan väestön ruokkimisesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen rajoittaa kuitenkin maaperän käyttöä puhtaasti ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, kuten metsittämiseen ja bioenergian käytön lisäämiseen.

Lähes 200:aa valtiota edustavat neuvottelijat viimeistelivät IPCC:n tieteellisen raportin Genevessä päättyneessä kokouksessa.

Ruokaturvan osalta IPCC kiinnittää huomiota globaaliin epätasa-arvoon: jopa 30 prosenttia nykyisin tuotetusta ruoasta menee hukkaan, ja arviolta kaksi miljardia ihmistä kärsii ylipainosta samalla, kun yli 800 miljoonaa ihmistä ei saa tarpeeksi ravintoa. Ruokaa siis tuotetaan jo tarpeeksi kaikille, mutta se ei jakaudu tasaisesti.

Turvemaiden ja soiden suojelu keinovalikoimassa

Nykyisten kulutustapojen, ruoantuotannon ja väestönkasvun jatkuessa IPCC ennustaa maatalouden kasvihuonekaasujen päästöjen globaalisti yhä kasvavan. Samalla muun muassa pulan vedestä ennustetaan pahenevan.

Paitsi kasvihuonekaasujen lähde, maaperä on myös niiden varasto. Mahdollisista maankäyttöön liittyvistä ilmastotoimista osa on IPCC:n mukaan nopeavaikutteisempia ja osa hitaampia. Ensiksi mainituista IPCC:n raportissa mainitaan esimerkkinä paljon hiiltä sisältävien ja sitä hyvin pitkään sitovien turvemaiden ja soiden suojelu.

Raportissa mainittujen toimien kohdalla pitää muistaa myös oikea mittakaava, huomauttaa Helsingin yliopiston Kalliokoski. Esimerkiksi bioenergian osalta hyvä toimi voi kääntyä haitalliseksi.

–  Jos se (bioenergian lisääminen) toteutetaan väärin ja liian laajassa mittakaavassa, niin sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia, Kalliokoski sanoo.

Päinvastaisista toiveista huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt ovat jatkaneet kasvuaan, ja Pariisin ilmastosopimuksen pyrkimys rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen ja mielellään 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna vaikuttaa yhä vaikeammalta. Keskimäärin ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen, ja maaperän pinnan tasolla selvästi keskimääräistä enemmän.

Ilmastonmuutoksen eteneminen on lisännyt ja lisää maaperän köyhtymistä ja kulumista muun muassa lisääntyneiden tulvien ja kuivuuskausien myötä, minkä seurauksena maaperän tuottavuus uhkaa vähetä.

Kalliokoski korostaakin nopeuden tärkeyttä.

– Jos me emme huomenna aloita näiden toimien toteuttamista laajassa mittakaavassa, me emme tule saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteita, Kalliokoski sanoi.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa