Maanantai, 27.1.2020 
Viljo
Ulkomaat

Ukrainan Zelenskyi etsii Yhdysvalloista tukea, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat

  • STT
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin heinäkuinen puhelinkeskustelu kertoo ainakin sen, että Zelenskyi toivoo Ukrainalle tukea Yhdysvalloilta, arvioidaan Ulkopoliittisessa instituutissa. Taustalla on huoli siitä, että läntisen Euroopan maat hylkäisivät Ukrainan pyrkiessään normalisoimaan suhteitaan Venäjän kanssa.

Yhdysvalloissa hiljattain julki tullut puhelinkeskustelu on johtanut virkarikostutkintaan. Trumpin on tulkittu pyytäneen Zelenskyiltä vetoapua omaan vaalikampanjaansa ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Muistion Trumpin ja Zelenskyin puhelusta on julkaissut muun muassa New York Times. Sen perusteella Zelenskyi on esiintynyt Trumpia kohtaan korostetun myötäsukaisesti, jopa alamaisesti. Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajina toimivat Arkady Moshes ja Mika Aaltola arvioivat kuitenkin, että keskustelun tyylistä ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On syytä muistaa, että tämä keskustelu käytiin jo kaksi kuukautta sitten. Zelenskyi oli silloin hyvin kokematon. Uskon, että hän kävisi nyt tällaisen keskustelun eri tavalla, sanoo Moshes. Moshesin erityisalaa ovat Venäjän ja EU:n suhteet sekä Ukraina ja Valko-Venäjä.

–  Zelenskyi selvästi halusi miellyttää Trumpia. Hän halusi rakentaa hyviä suhteita ja meni siksi vähän liian pitkälle imartelemisessa. Zelenskyitä on sen vuoksi arvosteltu Ukrainassa ja uskon, että hän on oppinut läksynsä, Moshes jatkaa.

Mika Aaltolan mukaan puhelu on esimerkki siitä, miten hankalaa Trumpin kanssa keskusteleminen voi olla. Aaltola on perehtynyt muun muassa Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikkaan.

–  Trump haluaa kuulla ylisanoja itsestään, ennen kuin antaa tukeaan muille. Trumpille on tärkeää, että häntä kohtaan osoitetaan kunnioitusta – ja sitten on nämä henkilökohtaiset palvelukset. Se on vähän kuin mafiapomon kanssa kommunikoisi, luonnehtii Aaltola.

–  Tietysti se oli hyvin hävettävää ja noloa Ukrainan presidentille. Venäjällä varmasti naureskellaan partaan tätä juttua, mutta sillä ei ole kovin suurta merkitystä, hän arvioi.

"Eihän se kestävää ulkopolitiikan tekemistä ole"

Virkarikostutkinnan taustalla on se, että Trump puhelussa varsin suoraan pyysi Zelenskyitä saattamaan alulle tutkinnan Joe Bidenin ja tämän pojan Hunter Bidenin toimista Ukrainassa. Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi kertoi varhain keskiviikkona Suomen aikaa, että edustajainhuone aloittaa virkarikossyytetutkinnan presidentti Trumpista.

Joe Biden pyrkii demokraattien presidenttiehdokkaaksi eli Trumpin kilpakumppaniksi ensi vuoden vaaleissa. Hunter Biden taas on aiemmin toiminut ukrainalaisessa kaasuyhtiössä, jota on syytetty korruptiosta. Häntä vastaan ei kuitenkaan ole koskaan nostettu syytteitä Ukrainassa eikä häntä ole syytetty väärinkäytöksistä.

Aaltolan mukaan näin selvä ulkopolitiikan alistaminen sisäpolitiikalle ja Trumpin avoin oman edun tavoittelu ovat pöyristyttäneet monia amerikkalaisia.

–  Eihän se kestävää ulkopolitiikan tekemistä ole, sanoo Aaltola.

Moshes huomauttaa, että surullisenkuuluisasta puhelinkeskustelusta on nyt noin kaksi kuukautta – eikä Zelenskyi ole tiettävästi tehnyt mitään sen eteen, että Ukrainan viranomaiset ryhtyisivät tutkimaan Bidenin tekemisiä maassa.

–  Zelenskyi haluaa pysyä mahdollisimman kaukana Yhdysvaltain kotimaan politiikasta. Hänellä on paljon muutakin tekemistä, sanoo Moshes.

Aiemmin koomikkona ja televisiotähtenä tunnettu Zelenskyi vannoi presidentin virkavalansa toukokuussa. Hän lupasi vaalikampanjassaan muun muassa puuttua Ukrainassa rehottavaan korruptioon. Tehtävä on Moshesin mukaan kaikkea muuta kuin helppo.

–  Kyse ei ole vain huipputason korruptiosta, vaan myös korruption sallimisesta – lahjontaa on kaikkialla. Zelenskyi on kokematon, mutta oligarkeilla on kokemusta, toteaa Moshes.

Vajaa viikko ennen puhelua Trump oli yhdysvaltalaismedioiden mukaan ryhtynyt toimiin, jotta Yhdysvaltain sotilasapu Ukrainalle jäädytettäisiin. Arkady Moshes pitää tätä kuitenkin sivujuonena.

–  Siinä saattaa olla painostuksen elementti, mutta tämä asia on jo takanapäin. Sotilasavustahan päättää kongressi. Lisäksi on huomattava, että kyseessä ei ole raha vaan sotilasapu eli varusteita Yhdysvaltain aseteollisuudelta, sanoo Moshes.

Rauhan rakentaminen ei ole helppoa

Zelenskyillä on Moshesin mukaan varsin ymmärrettävät syyt pyrkiä saamaan tukea Yhdysvalloilta. Ukrainassa monet kokevat, että Eurooppa on asettumassa yhteistyöhön Venäjän kanssa Ukrainaa vastaan.

–  Voidaan keskustella siitä, onko asia todella näin – todennäköisesti ei ole, niin kauan kuin liittokansleri Angela Merkel on vallassa. Monet, monet ukrainalaiset ovat kuitenkin huolissaan. He pelkäävät, että Eurooppa ei enää ole Ukrainan puolella, vaan päinvastoin auttaa Venäjää saamaan mitä se haluaa, sanoo Moshes.

Ukrainalaiset toivovat rauhaa, mutta ovat Moshesin mukaan varsin kriittisiä siinä, millaisin ehdoin siihen tulisi päästä. Jos Zelenskyi toimii Venäjän kanssa tavalla, jota kansalaiset pitävät maanpetoksellisena, hänen kannatuksensa varmasti heikkenee.

–  Ukraina ei voi saavuttaa voittoa Venäjästä, se on liian heikko. Mahdollisuudet saavuttaa pysyvä rauha eivät ole nyt oleellisesti paremmat kuin edellisen presidentin Petro Poroshenkon aikana. Nyt on jo nähtävissä, että Venäjän media on alkanut arvostella Zelenskyitä melkein samalla tavalla kuin se aiemmin arvosteli Poroshenkoa, sanoo Moshes.

Euroopan suhtautuminen Ukrainaan muuttumassa?

Yksi merkittävä käänne läntisen Euroopan ja Venäjän suhteissa nähtiin kesäkuussa, kun Euroopan neuvosto hyväksyi Venäjän valtuuskunnan valtakirjat. Päätös merkitsi viisi vuotta kestäneen välirikon päättymistä: Venäjän äänioikeus EN:n yleiskokouksessa peruttiin vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen.

Aaltolan mukaan läntisessä Euroopassa on muutoinkin havaittavissa uudenlaista suhtautumista Venäjän ja Ukrainan vuosia kestäneeseen konfliktiin.

–  Halutaan päästä yli ja eteenpäin Ukrainan tilanteesta, että se ei olisi enää kantona kaskessa. Krimin jälkeen Euroopan poliittinen tuki Ukrainalle on ollut hyvin ehdotonta. Maailmanpolitiikassa on kuitenkin muitakin kysymyksiä kuin Ukrainalle tärkeät kysymykset, ja kello tikittää Ukrainalle hankalasti, sanoo Aaltola.

Moshes painottaa, että Euroopan ei pitäisi unohtaa Ukrainaa. Maa tarvitsee tukea sekä rauhan aikaansaamiseen että sisäiseen kehitykseensä.

–  Ukraina on tärkeä Euroopalle ja se on tärkeä Venäjälle. Jos Ukraina ei onnistu uudistuksissa, vaikutukset koko Euroopassa ovat suuret – eikä kyse ole pelkästään rahasta, sanoo Moshes.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa