Sunnuntai, 8.12.2019 
Kyllikki
Ulkomaat

Afrikasta laittomia reittejä tulleet maahanmuuttajat ovat usein luultua koulutetumpia – tuore tutkimus haastaa väärät mielikuvat

  • STT
Välimereltä on pelastettu tuhansia pakolaisia, tuhansia on myös hukkunut vaarallisella matkalla. LEHTIKUVA/AFP Välimereltä on pelastettu tuhansia pakolaisia, tuhansia on myös hukkunut vaarallisella matkalla. LEHTIKUVA/AFP
Eurooppaan laittomia reittejä pitkin tulleet afrikkalaiset maahanmuuttajat ovat usein luultua koulutetumpia ja työllistyneitä jo kotimaissaan. Vain harva katuu matkaa Eurooppaan, vaikka moni puhuu sen vaaroista.

YK:n kehitysjärjestö UNDP piirtää tähän asti täsmällisimmän kuvan siitä, ketä Eurooppaan tulleet afrikkalaiset siirtolaiset ovat. Tutkimus haastaa sitkeän käsityksen siitä, että Eurooppaan tulisi Afrikasta ennen kaikkea kouluttamattomia ihmisiä, jotka eivät pysty antamaan yhteiskunnille panostaan.

UNDP:n Afrikka-johtaja Ahunna Eziakonwa esitteli löydöksiä torstaina Brysselissä. Hänen mukaansa taloudellisin syin lähteneille on yhteistä unelma paremmasta elämästä ja jostakin sellaisesta mitä heidän kotimaansa ei pysty tarjoamaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Heidän toiveensa ovat samanlaisia kuin meidänkin. He ovat perheidensä sankareita, Eziakonwa kuvaili.

Tutkimusta varten haastateltiin noin 2  000 afrikkalaista maahanmuuttajaa, jotka olivat tulleet Eurooppaan laittomia reittejä vähintään puoli vuotta aiemmin. He eivät hakeneet turvapaikkaa, vaan olivat tulleet Eurooppaan taloudellisista tai muista syistä. Heitä haastateltiin 13 Euroopan maassa, myös Suomessa.

Haastatelluista noin 60 prosentilla oli vähintään toisen asteen paikallinen koulutus. Moni oli koulutetumpi kuin väestö omassa maassa keskimäärin. Toisaalta vastanneista 16 prosenttia ei ollut suorittanut peruskoulua.

Eurooppaan lähteneet eivät ole erityisen heikossa asemassa. Yli puolet vastanneista oli ollut ennen lähtöään töissä tai koulussa. Moni oli lähtöisin kaupunkiseuduilta.

Lailliset reitit puuttuvat

Matkaan ei lähdetä vain oman elämän vaan myös läheisten takia. Töitä tekevistä haastatelluista vajaa 80 prosenttia lähetti rahaa kotimaihinsa.

Vaikka laillista oikeutta työn tekemiseen ei välttämättä ollutkaan, noin 40 prosenttia oli päässyt työn syrjään kiinni. Työpaikkoja löytyi eniten siivouksesta, kodinhoidosta sekä lasten ja vanhusten hoivasta.

Tutkimuksen mukaan vahvimmin kotiin olivat palaamassa ne, joilla oli laillinen lupa tehdä töitä ja jotka olivat jo onnistuneet auttamaan kotona odottavia läheisiään. Sen sijaan ne ketkä eivät olleet päässeet tienaamaan, ja ehkä maksamaan takaisin matkasta aiheutuneita kustannuksia, eivät halunneet vielä palata.

EU-maihin on tällä hetkellä hyvin vaikea päästä mitään muuta reittiä kuin hakemalla turvapaikkaa. Moni yrittää, vaikka oikeutta turvaan ei olisikaan.

Laittomien reittien vaarallisuudesta on uutisoitu paljon. Yli 30  000:n arvioidaan kuolleen matkalle neljän viime vuoden aikana.

–  Välimerestä on tullut toiveista, unelmista ja ehkä rakkaudesta kertovien tarinoiden hautausmaa. Emme saa koskaan tietää näiden ihmisten tarinoita. Mutta tiedämme, että heidän joukossaan oli nuoria, älykkäitä, kunnianhimoisia afrikkalaisia, Eziakonwa sanoo.

Järkevintä hänen mielestään olisi, että EU-maat avaisivat laillisia reittejä Eurooppaan.

Lähes kaikki lähtisivät matkaan uudelleen

YK:n kehitysjärjestö pyrkii syventämään kuvaa maahanmuutosta, jotta lähdön syyt ymmärrettäisiin paremmin. Maahanmuuttopaine ei järjestön mukaan katoa mihinkään vuosikymmeniin, niin kauan kuin Afrikan maiden kehitys laahaa jäljessä. Maahanmuutto johtuu sen mukaan ennen kaikkea hitaasta kehityksestä.

Iso kuva haastaa EU:n maahanmuuttopolitiikan, jota ovat viime vuosina hallinneet hankkeet rajavalvonnan tehostamisesta.

Eziakonwan mukaan EU tarvitsee pitkän aikavälin näkymän siitä, miten se auttaa Afrikkaa kehittymään.

–  Meidän pitää nopeuttaa kehitystä mantereella ja vähentää eriarvoisuutta. Se menee pidemmälle kuin nopeat ratkaisut maahanmuuton pysäyttämiseksi.

Valtaosa UNDP:n haastattelemista afrikkalaisista kertoo matkan olleen vaarallinen. Silti vain kaksi prosenttia olisi jättänyt sen tekemättä, jos olisi tiennyt riskeistä paremmin.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa
  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa