Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Ulkomaat

Helteessä kärvistelevässä Siperiassa rikottiin todennäköisesti lämpöennätys ja ikirouta sulaa – tutkijat pitävät kehityskulkua hyvin huolestuttavana

  • STT
Siperialaisessa pikkukylässä Verhojanskissa todistettiin juhannusviikonloppuna historiallinen tapahtuma, kun kaupungissa näytti menneen rikki 38 asteen lämpötilaennätys.

Verhojanskissa on mitattu lämpötiloja jo pitkään, vuodesta 1885 lähtien. Piskuinen paikkakunta on aiemmin päässyt uutisotsikoihin maailman kylmimmän lämpötilan vuoksi, ja nyt se näyttää olevan rikkomassa myös toisen ennätyksen.

Jos viikonlopun lämpöennätys vahvistetaan, kyseessä olisi paitsi mittauspaikan, myös Arktisen alueen korkein lämpötila koskaan mittaushistoriassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Alustavien analyysien mukaan näyttää, että kyseessä on ihan luotettava lukema. Mutta koska kyseessä on poikkeuksellisen korkea lämpötila, Maailman ilmatieteen järjestö tarkistaa vielä lukeman ennen sen vahvistamista, sanoo tutkija Mika Rantanen Ilmatieteen laitokselta.

Vaikka Siperiassa on totuttu isoihin lämpötilaeroihin talven ja kesän välillä, ovat tämän kesän lämpötilat olleet alueelle poikkeuksellisia. Helle on korventanut tundraa jo useita viikkoja, ja lämpöennätykset ovat menneet rikki poikkeuksellisen isolla marginaalilla. Yleensä näin kuumia lämpötiloja on nähty vasta myöhemmin kesällä, mikä tarkoittaa, että loppukesästä lämpötila voi nousta vieläkin korkeammaksi.

–  Tämä lukema on neljä astetta korkeampi kuin mittauspaikan kesäkuun aiempi lämpöennätys, ja rikkoo koko kesän absoluuttisen ennätyksen 0,7 asteella. Kun alueella on mitattu lämpötiloja jo näin kauan, on tämä erittäin poikkeuksellinen tapahtuma, Rantanen sanoo.

Ikiroudan sulaminen vaikuttaa laajasti

Siperian helleaallon taustalla on Rantasen mukaan parikin eri syytä. Ensimmäinen on yläilmakehässä talven ajan ollut polaaripyörre, joka sai aikaan länsituulten virtauksen. Länsi-Siperiaan puhalsi tuolloin lämmintä ilmaa eikä kovia pakkasia päässyt syntymään.

Tämän jälkeen Länsi-Siperiassa alkoi vaikuttaa paikoilleen jumiutunut korkeapaine, joka voi pysyä paikoillaan jopa viikkoja. Sama ilmiö näkyy tällä hetkellä eteläisen Suomen yllä.

Lisäksi pitkäaikaisena taustatekijänä nousussa on luonnollisesti ilmastonmuutos. Tällä taas on huolestuttavia seurauksia paikallisesti ja globaalisti niin ihmisille, luonnolle kuin ekosysteemille. Eniten tutkijat ovat olleet huolissaan ikiroudan sulamisesta.

–  Jos ikirouta sulaa Siperiassa, se vaikuttaa alueen infrastruktuuriin. Monet rakennukset ja tiet on rakennettu ikiroudan päälle, ja sen sulaminen vahingoittaisi niitä.

Tästä on nähty jo esimerkkejä, kun ikiroudan sulaminen aiheutti valtavan öljyvuodon Siperiassa.

Lämpövoimalan öljysäiliöstä Norilskin länsipuolella valui kesäkuun alussa 15  000 tonnia dieselöljyä Ambarnaja-jokeen ja 6  000 tonnia maaperään.

Venäläisviranomaiset ovat sanoneet, että ikiroudan sulaminen ilmastonmuutoksen seurauksena on luultavasti öljytankin vuotamisen syynä.

Lisäksi lämpöaallot ovat aiheuttaneet poikkeuksellisen voimakkaita metsäpaloja, jotka ovat levinneet laajoille alueille ja huonontaneet ilmanlaatua. Myös merijää on jäänyt Jäämerellä ennätyksellisen alhaiseksi.

–  Normaalisti näin alhaisia lukemia mitattaisiin heinä- ja elokuun lopussa, mutta nyt olemme jo viikkoja etuajassa Siperian Jäämerellä, Rantanen sanoo.

"Tavarajuna, jota vaikea pysäyttää sen lähdettyä liikkeelle"

Ennen kaikkea ikiroudan sulaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, mistä tutkijat ovat erityisen huolissaan.

–  Kun ikirouta sulaa, siitä vapautuu ilmaan metaania ja hiilidioksidia. Se ei ole hyvä asia ilmastonmuutoksen kannalta.

Kaikkia ikiroudan sulamisen vaikutuksia ei vielä tiedetä.

–  Ei tiedetä, tulevatko vapautuneet päästöt hiilidioksidina vai metaanina ilmakehään. Tämä vaikuttaa taas siihen, kauanko ne pysyvät ilmakehässä. Hiilidioksidi pysyy siellä pidempään kuin metaani, Rantanen sanoo.

Rantanen kuvaa ikiroudan sulamista painavaksi tavarajunaksi, jonka pysäyttäminen on vaikeaa sen kerran lähdettyä liikkeelle.

–  Vaikka onnistuisimme rajoittamaan hiilidioksidipäästöjä ja hidastamaan lämpenemistä, ei ikiroudan sulaminen loppuisi. Se voi jatkua vielä vuosikymmeniä.

Ilmastonmuutosta vähätellyt Putinkin huolissaan

Myös ilmastonmuutosta aiemmin vähätellyt Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaikuttanut olevan huolissaan Siperian tilanteesta.

–  Jotkut kaupunkimme napapiirin pohjoispuolella on rakennettu ikiroudan päälle. Jos se alkaa sulaa, voitte kuvitella, millaisia seurauksia sillä on. Tämä on hyvin vakavaa, hän totesi.

Siperiassa kesäkuun alussa sattuneen öljyvahingon jälkeen Putin on määrännyt myös kaikki ikiroudan päälle rakennetut rakennukset tarkastettavaksi.

Vaikka ilmastonmuutoksella voi olla monia vakavia vaikutuksia etenkin Venäjän arktiselle alueelle, maan ilmastopolitiikkaa ei varsinaisesti voi kuvata edistykselliseksi. Venäjä on maailman neljänneksi suurin päästöjen aiheuttaja, mutta siltä ovat puuttuneet konkreettiset ilmastotoimet. Yksi syy tähän on muun muassa se, että maa on hyvin riippuvainen fossiilisten polttoaineiden viennistä.

Venäjällä on kuitenkin noussut viime vuosina yhä enemmän ilmastoimia vaativia ääniä.

Levada-tutkimuslaitoksen joulukuussa tekemän riippumattoman kyselyn mukaan venäläiset pitävät nimenomaan ympäristön saastumista suurimpana ihmiskunnan uhkana. Vuoden alussa maassa julkaistiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävä ohjelma, joka tosin uhkien lisäksi korosti myös sitä, miten Venäjä voisi hyötyä ilmastonmuutoksesta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi