Sunnuntai, 5.7.2020 
Unto, Untamo
Ulkomaat

Kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki astuu voimaan vielä tänään – Suomalaistutkija: Ulkovaltojen mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen ovat erittäin rajalliset

  • STT
Kiistanalainen Hongkongin turvallisuuslaki on astunut voimaan kello yhdeltätoista illalla paikallista aikaa, kertoo South China Morning Post.

Länsimaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että turvallisuuslaki kaventaa Hongkongin itsehallintoa ja kansalaisten mielipiteenvapautta verrattain vapaalla erityishallintoalueella.

Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoitti lain aiemmin tiistaina kansankongressin pysyväiskomitean hyväksyttyä sen yksimielisesti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kansallisen turvallisuuden laki muun muassa kriminalisoi separatismin, valtion vastaisen kumouksellisen toiminnan, terrorismin ja vehkeilyn ulkomaisten voimien kanssa.

Kovimmillaan elinkautinen vankeustuomio

Tiistai-iltana julkaistussa lakitekstissä kuvataan kolme skenaariota, joissa Kiina voi ottaa syyteprosessin haltuunsa: monimutkaiset ulkomaisen väliintulon tapaukset, "erittäin vakavat" kansallisen turvallisuuden tapaukset sekä kansallisen turvallisuuden kohtaamat "vakavat ja realistiset uhat".

Vakavista rikoksista rangaistus on kovimmillaan elinkautinen vankeustuomio.

Laki antaa Kiinalle myös valtuudet perustaa Hongkongin kansallisen turvallisuusviraston, jonka viranomaisia paikallinen laki ei sido.

Tiettyjä kansallisen turvallisuuden oikeustapauksia voidaan myös käsitellä Kiinassa suljettujen ovien takana, jos ne sisältävät valtionsalaisuuksia.

Lain valmistelua on varjostanut läpinäkyvyyden puute, eikä tiedossa esimerkiksi vielä ole, millaisen toiminnan lain kirjoittanut Kiina laskee kansallista turvallisuutta uhkaavaksi separatismiksi.

27 maata vetosi ihmisoikeusneuvostossa

27 maata vetosi YK:n ihmisoikeusneuvostossa tiistaina Kiinaa harkitsemaan lakia uudelleen.

Laki heikentää Hongkongin vapauksia, sanoivat maat yhteisessä lausunnossaan. Lausunnon allekirjoittajiin kuuluvat muun muassa Britannia, Ranska, Saksa, Japani ja Ruotsi.

Allekirjoittajien mukaan uudella lailla on selviä seurauksia hongkongilaisten ihmisoikeuksille.

Lain säätäminen ilman hongkongilaisten, Hongkongin lainsäädännön tai oikeuslaitoksen suoraa osallistumista heikentää "yksi maa, kaksi järjestelmää" -periaatetta, joka on taannut Hongkongille hyvin autonomisen aseman, oikeudet ja vapaudet, lausunnossa sanottiin.

Allekirjoittajat vaativat myös YK:lle pääsyä Xinjiangin provinssiin, josta on raportoitu uiguurien ja muiden vähemmistöjen kaltoinkohtelusta.

"Kuin miekka turvallisuutta uhkaavien yllä"

Kiinaan kallellaan oleva Hongkongin alueen hallintojohtaja Carrie Lam korosti aiemmin YK:n ihmisoikeusneuvostolle, että Kiinan hyväksymä Hongkongin turvallisuuslaki "kohdistuu vain erittäin pieneen vähemmistöön" erityishallintoalueen väestöstä.

–  Lain kohteena on vain pieni vähemmistö, joka on rikkonut lakia. Sen sijaan Hongkongin asukkaiden ylivoimaisen enemmistön elämä, omaisuus ja vapaudet ovat turvatut, hallintojohtaja Lam sanoi.

Kiinan Hongkongin ja Macaon asioista vastaava toimisto luonnehti, että laki on kuin miekka, joka roikkuu kansallista turvallisuutta uhkaavien pään päällä.

"Rappeuttaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta"

Kansainvälinen yhteisö on ilmaissut muutenkin laajaa huolta lain vaikutuksista hongkongilaisten ilmaisunvapaudelle.

–  EU tuomitsee jyrkästi Kiinan päätöksen. Tämä laki heikentää vakavasti Hongkongin autonomiaa ja rappeuttaa sen oikeuslaitoksen riippumattomuutta, kommentoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel.

Michelin arvioon yhtyi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Hongkongin entinen isäntämaa Britannia ilmoitti aikovansa tutkia tarkkaan, onko uusi laki ristiriidassa Britannian ja Kiinan välisen Hongkongia koskevan sopimuksen kanssa.

Britannia on etukäteen ilmoittanut voivansa tarjota Britannian kansalaisuutta miljoonille hongkongilaisille.

Aktivistit aikovat uhmata kokoontumiskieltoa huomenna

Hongkongin siirtyessä Kiinan hallintaan vuonna 1997 luotiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate, joka on taannut Hongkongille emämaata laajemmat kansalaisvapaudet 50 vuodeksi. Voimaan astuvan lain uskotaan muuttavan asetelman.

Huomenna tulee kuluneeksi 23 vuotta siitä, kun Hongkong siirtyi Britannialta Kiinan hallintaan. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Hongkongissa on perinteisesti järjestetty suuri mielenosoituskulkue. Tänä vuonna poliisi on kieltänyt mielenosoitukset koronavirustilanteen vuoksi.

Aktivistiryhmät ovat kuitenkin ilmoittaneet uhmaavansa poliisin asettamaa kokoontumiskieltoa, kertoo South China Morning Post.

"Rauha palautuu Hongkongiin"

Kansallisen turvallisuuden lain voimaansaattaminen on ollut kivulias prosessi. Samankaltainen lakiesitys käynnisti suuret mielenosoitukset Hongkongissa vuonna 2003. Tuolloin laki kuopattiin, vaikka sen voimaansaattaminen on kirjattu jopa Hongkongin perustuslakiin.

Käänteentekevää lakiprosessissa oli se, että laki nuijittiin voimaan Kiinasta käsin. Aiemmin Hongkongin erityishallintoalueen on ollut määrä säätää laista itse.

Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on saanut Kiinan voimallisemmin valmistelemaan lain edistämistä. Viimeisin mielenosoitusten aalto Hongkongissa käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä. Esityksen nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa Hongkongista Manner-Kiinaan.

Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Kiina on ilmaissut, että turvallisuuslain on määrä palauttaa rauha erityishallintoalueelle.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi