Torstai, 29.10.2020 
Alfred, Urmas
Ulkomaat

Black Lives Matter voi auttaa Bidenia vaaleissa, jos mustat sisuuntuvat äänestämään aktiivisemmin – rotuasiat ovat vaaleissa esillä vahvimmin sitten 1960-luvun

  • STT
Black Lives Matter voi vaikuttaa mustien äänestysaktiivisuuteen. Äänestämistä ei ole tehty Yhdysvalloissa helpoksi, ja etenkin etnisten vähemmistöjen keskuudessa äänestysaktiivisuus jää usein alhaiseksi. LEHTIKUVA / AFP Black Lives Matter voi vaikuttaa mustien äänestysaktiivisuuteen. Äänestämistä ei ole tehty Yhdysvalloissa helpoksi, ja etenkin etnisten vähemmistöjen keskuudessa äänestysaktiivisuus jää usein alhaiseksi. LEHTIKUVA / AFP
Rotuasiat ovat nousseet viime kuukausina Yhdysvalloissa valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi näkyvämmin kuin kertaakaan sitten 1960-luvun ja kansalaisoikeustaistelun. George Floydin kuoleman seurauksena Black Lives Matter -liikehdintä sai maailmanlaajuista huomiota ja sysäsi jopa koronaviruspandemian hetkeksi pois ykkösuutisaiheen paikalta.

Mutta onko rotumielenosoituksilla vaikutusta marraskuisiin presidentinvaaleihin?

–  Se on ainakin nostanut rodun ja rotujen välisen tasa-arvon keskeiseksi tekijäksi vaaleissa. Kyselyt kertovat, että se on aiheena noussut äänestäjien mielessä tärkeämmäksi, sanoo Uppsalan yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Dag Blanck.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala arvioi, että Black Lives Matter voi vaikuttaa vaaleissa moneenkin eri suuntaan.

Presidentti Donald Trump toivoo, että mielenosoitusten yhteydessä ajoittain esiintynyt mellakointi ja ryöstely saisi amerikkalaiset tarttumaan hänen esittämäänsä lain ja järjestyksen viestiin. Mielenosoitusten alkaessa Trumpilla oli hakusessa uusi vaalistrategia pandemian tuhottua Yhdysvaltain väkevän talouskasvun, ja laki ja järjestys valikoitui kampanjan kärkiteemaksi.

–  Jotkut arvioivat silloin aluksi, että joka päivä kun uutisissa näkyy mustia mielenosoittajia, ja varsinkin jos näkyy mustia mellakoita, se pönkittää Trumpin asemaa. Mutta se ei kuitenkaan mielipidemittausten mukaan ollut ihan niin suoraviivaista, Annala kertoo.

Etenkin kesällä rotuasioiden ollessa eniten pinnalla mielipidetiedustelut osoittivat, että enemmistö valkoisistakin amerikkalaisista katsoi mielenosoittajien olevan oikealla asialla.

Vaikka syksyn tullessa sympatia mielenosoittajia ja heidän asiaansa kohtaan on hieman hiipunut, Trumpin kannatuksessa ei ole näkynyt mitään selkeää pomppua.

Voi aktivoida mustia vaaliuurnille

Toinen, ja ehkä todennäköisempi mahdollisuus on, että Black Lives Matter hyödyttää demokraattien ehdokasta Joe Bidenia.

–  On mahdollista, että tämä sataa demokraattien laariin, jos tarpeeksi moni kokee Trumpin valitseman viestin vastenmieliseksi, Annala sanoo.

–  Ne ihmiset joiden mielestä mielenosoittajien asia on oikea, haluaisivat mieluummin jonkun kansaa yhdistävän viestin kuin että presidentti asettuu sinne vastapuolelle. Jos tämä saa demokraattien puolella olevat ihmiset ärsyyntymään entistä enemmän Trumpia kohtaan, se voi vaikuttaa siihen, että he ovat entistä motivoituneempia äänestämään.

Mustista amerikkalaisista ylivoimainen enemmistö äänestää muutenkin demokraatteja, eikä Annala usko Black Lives Matterin olevan tässä mikään ratkaiseva tekijä. Viime vaaleissakin 88 prosenttia mustista äänesti Hillary Clintonia.

–  Mustat ovat hyvin selkeästi olleet jo pitkään demokraattipuolueen kannalla, ja valkoiset rasistit ovat olleet republikaanipuolueen kannalla. Tämä kehitys on pitkän ajan kuluessa tapahtunut, mutta sitä tietysti vahvisti se, että Barack Obama oli ensimmäinen musta presidentti ja edusti demokraatteja.

Black Lives Matter voi kuitenkin vaikuttaa mustien äänestysaktiivisuuteen. Äänestämistä ei ole tehty Yhdysvalloissa helpoksi, ja etenkin etnisten vähemmistöjen keskuudessa äänestysaktiivisuus jää usein alhaiseksi.

Äänestysaktiivisuus voi olla hyvin keskeinen asia vaalituloksen kannalta, sillä vaalit saattavat ratketa jälleen pienillä äänimäärillä. Biden kaipaa esimerkiksi vaa'ankieliosavaltio Pennsylvaniassa laajaa tukea miljoonakaupunki Philadelphian mustalta väestöltä.

– Tämä oli Hillary Clintonin ongelma vuonna 2016, hänellä oli paljon mustia kannattajia mutta hän ei saanut riittävän monia heistä liikkeelle, Blanck muistuttaa.

Sama aktivoiva vaikutus toki voi toimia myös Trumpin eduksi: lain ja järjestyksen viesti voi onnistuessaan aktivoida hänen ydinkannattajiaan äänestämään.

Rotuasiat tapetilla myös vuoden 1968 vaaleissa

Rotuasiat eivät ole olleet vaalivuonna näin näkyvästi esillä vuosikymmeniin. Edes vuonna 2008, jolloin Barack Obama teki historiaa nousemalla ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi.

–  Toki se silloin oli poikkeuksellisen paljon esillä. Obama kuitenkin yritti työntää rotukysymystä syrjään ja kampanjoi ihan muilla kuin rotuasioilla. Vaikka tietenkin ilmeistä oli että se olisi uraauurtavaa jos musta ehdokas valittaisiin presidentiksi, se ei ollut mitenkään Obaman tärkein viesti, hän ei yrittänyt ratsastaa ihonvärillään, Annala sanoo.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoden 2016 vaaleissa asenteet rotuasioissa vaikuttivat ihmisten äänestyskäyttäytymiseen enemmän kuin 2008, vaikka neljä vuotta sitten vastakkain oli kaksi valkoista ehdokasta. Syy voi olla se, että Trumpin maahanmuuttovastainen retoriikka iski vahvasti näihin rodullisiin jakolinjoihin.

Rotuasiat saivat kuitenkin paljon huomiota esimerkiksi vuoden 1968 vaaleissa, joissa republikaanien Richard Nixon päihitti demokraattien Hubert Humphreyn sekä rotuerottelua kannattaneen Alabaman kuvernöörin George Wallacen. Vaalit osuivat keskelle yhteiskunnallista kuohuntaa, joka kytkeytyi mustien kansalaisoikeustaisteluun.

–  Silloinkin oli paljon mellakoita ja niin edelleen. Ja siksi Nixon voitti, hän pystyi vetoamaan valkoisiin äänestäjiin voimakkaalla lain ja järjestyksen viestillä. Tilanne on kuitenkin nyt hieman erilainen, luullakseni useammat valkoiset äänestäjät tuntevat nykyään sympatiaa afroamerikkalaisten ongelmia kohtaan, Blanck arvioi.

Bidenilla vankka tuki mustien keskuudessa

Tämänkertaisista ehdokkaista Biden profiloitui demokraattien esivaalikampanjan aikana mustien äänestäjien suosikiksi. Hänen vaalikampanjansa lähti toden teolla lentoon Etelä-Carolinassa, jossa Biden otti ylivoimaisen voiton saatuaan 61 prosenttia mustien äänistä.

– Hän oli Obaman hallinnon varapresidentti, ja monet mustat kokevat hänet sillä tavalla läheiseksi. Koska Obama on heidän sankarinsa, ja Biden on Obaman kaveri, hän on sitä kautta myös hyvä tyyppi, Annala arvioi.

–  Bidenilla on kuitenkin myös ollut jonkin verran ongelmia siinä, kun hän on kuitenkin itse vanha valkoinen mies eikä edusta mitään vähemmistöä millään mittapuulla.

Biden on myös tullut tunnetuksi möläytyksistään. Hän totesi esimerkiksi radiohaastattelussa toukokuussa, että 'jos sinulla on vaikeuksia päättää oletko minun vai Trumpin puolella, et ole musta.' Myöhemmin ex-varapresidentti pahoitteli kommenttiaan.

Puoliksi jamaikalaistaustaisen Kamala Harrisin valinta varapresidenttiehdokkaaksi voi auttaa Bidenia jonkin verran sellaisten mustien keskuudessa, jotka eivät ole muuten innoissaan ex-varapresidentistä.

Trump rummuttanut saavutuksiaan mustien hyväksi

Trump puolestaan on asemoitunut niin selkeästi rotumielenosoittajia vastaan, että hänen muutenkin niukka kannatuksensa mustien keskuudessa jäänee hyvin alhaiseksi. Trumpin suhteet mustiin äänestäjiin vahingoittuivat jo vuonna 2017 Charlottesvillen tapahtumien yhteydessä, kun presidentti sanoi että valkoisen ylivallan kannattajienkin joukossa oli "hyviä ihmisiä."

Trump on yrittänyt pitää esillä sitä tosiasiaa, että mustien työttömyys oli ennen koronapandemiaa historian alhaisimmalla tasolla, ja hän on usein sanonut tehneensä mustien hyväksi enemmän kuin yksikään presidentti orjuuden lakkauttanutta Abraham Lincolnia lukuun ottamatta.

Annala ei usko, että tämä viesti vetoaa mustiin äänestäjiin.

–  Taloudessa meni hyvin, ja kun menee hyvin, se hyödyttää kaikkia. Mutta se, että se olisi hyödyttänyt mustia erityisesti tai että olisi jotenkin Trumpin ansiota, että osa siitä hyödystä koitui myös mustien hyväksi, se on kyllä hyvin kiistanalainen väite.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi