Tiistai, 11.5.2021 
Osmo
Ulkomaat

Mitä ihmettä Etelä-Afrikassa tapahtui? Koronaviruksen karmea toinen aalto raivosi keskikesällä, sitten tilanne rauhoittui löysistä rajoituksista ja olemattomasta rokottamisesta huolimatta

  • STT
Virallisten lukemien perusteella näyttäisi äkkiseltään siltä, että Etelä-Afrikalla pitäisi yhä olla pitkä matka minkäänlaisen laumasuojan saavuttamiseen.  Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että virallisilla koronaluvuilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. LEHTIKUVA/AFP Virallisten lukemien perusteella näyttäisi äkkiseltään siltä, että Etelä-Afrikalla pitäisi yhä olla pitkä matka minkäänlaisen laumasuojan saavuttamiseen. Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että virallisilla koronaluvuilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. LEHTIKUVA/AFP
Etelä-Afrikan koronavirustilanne oli tammikuussa äärimmäisen vakava. Paikallinen virusmuunnos levisi valtoimenaan, ja maassa raportoitiin päivittäin keskimäärin 15  000–20  000 uutta tartuntaa ja noin 500 virukseen liittyvää kuolemaa. Terveydenhuolto oli monin paikoin pahasti ylikuormittunut.

Sittemmin tilanne on kuitenkin rauhoittunut huomattavasti. Nyt kuolemia kirjataan enää vain joitakin kymmeniä päivässä ja tartuntojakin enää vajaa tuhat päivässä.

Tämä siitä huolimatta, että koronarajoitukset Etelä-Afrikassa ovat esimerkiksi moneen Euroopan maahan verrattuna varsin löyhiä, ja rokottaminenkin on vasta aivan alkutekijöissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mistä sitten johtuu, että Etelä-Afrikan virustilanne on parantunut niin merkittävästi?

Asiantuntijoiden mukaan taustalla on useita syitä, mutta todennäköisesti tärkein selittävä tekijä on se, että merkittävä osa eteläafrikkalaisista on jo saanut koronatartunnan. Suurella osalla maan asukkaista on siis jo immuniteettia virusta kohtaan.

–  Luultavasti suuri osa väestöstä sai tartunnan lyhyellä aikavälillä johtuen tästä uudesta, helpommin tarttuvasta muunnoksesta. Ja tämä suuri tartunnan saaneiden määrä yhdistettynä kasvomaskien käyttöön ja joukkokokoontumisten kieltoon todennäköisesti aiheutti toisen aallon hiipumisen, vaksinologian professori Shabi Mahdi Witwatersrandin yliopistosta Johannesburgista sanoo STT:lle.

Viralliset luvut johtavat harhaan

Virallisten lukemien perusteella näyttäisi äkkiseltään siltä, että Etelä-Afrikalla pitäisi yhä olla pitkä matka minkäänlaisen laumasuojan saavuttamiseen. 59 miljoonan asukkaan maassa on todettu reilut 1,5 miljoonaa tartuntaa.

Asiantuntijat kuitenkin sanovat, että virallisilla koronaluvuilla on hyvin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Oireettomia tartuntoja on paljon, ja Etelä-Afrikassa testaaminen on vähäistä esimerkiksi Euroopan maihin verrattuna.

–  Se (virallinen lukema) on täysin alakanttiin. Virallinen tartuntalukema on tällä hetkellä vajaat 1,6 miljoonaa. Todellisuudessa luultavasti puolet tai vähintään 40 prosenttia Etelä-Afrikan väestöstä on saanut tartunnan, Mahdi sanoo.

Myös tartuntatautien professori Marc Mendelson Kapkaupungin yliopistosta arvioi, että todellinen tartuntamäärä on 7–10-kertainen vahvistettuun lukuun verrattuna.

Vasta-ainetestit kertovat, että esimerkiksi Kapkaupungin metropolialueella noin 35–45 prosenttia aikuisista olisi saanut tartunnan ensimmäisen aallon aikana. Verenluovuttajien verestä tehtyjen tutkimusten perusteella joillakin alueilla 60 prosenttia aikuisista on saanut tartunnan kahden ensimmäisen aallon aikana.

Etenkin suurkaupunkien tiheimmin asutuilla alueilla virus on levinnyt väestössä todella laajalle.

Kuolinluvutkin alakanttiin

Myös virallisiin kuolinlukuihin tulisi asiantuntijoiden mukaan suhtautua epäilevästi. Virukseen liittyviä kuolemia on kirjattu Etelä-Afrikassa pandemian aikana reilut 53  000, mutta todellinen lukema on todennäköisesti kolminkertainen.

–  Todellisempi lukema selviää ylikuolleisuustilastoista, joiden mukaan toukokuusta 2020 maaliskuuhun 2021 kuoli 151  000 ihmistä enemmän kuin normaalisti, Mendelson kertoo.

Länsi-Kapin provinssissa, jossa on luotettavimmat väestötilastot, ylikuolleisuus on pandemian aikana ollut miljoonaa asukasta kohden lähes 2  000. Jos Etelä-Afrikan koronatilastot heijastaisivat todellista tilannetta, olisi maan koronakuolleisuus Mahdin mukaan mitä luultavimmin maailman kymmenen pahimman joukossa.

Muunnoksen takia toinen aalto oli pahempi

Etelä-Afrikassa on koettu pandemian aikana kaksi tartunta-aaltoa. Ensimmäinen aalto sattui eteläisen pallonpuoliskon talviaikana kesä-elokuussa, ja sen pahimmassa vaiheessa kuolemantapauksia raportoitiin joka päivä kolmisensataa.

Toinen aalto iski joulukuussa ja oli pahimmillaan tammikuussa. Kausivaihtelu ei siis suojannut eteläafrikkalaisia, mihin on katsottu syyksi paikallinen B.1.351-virusmuunnos.

–  Selvästikin muut tekijät päihittivät ilmaston, koska tartuntahuippumme osui keskelle kesää, Mendelson sanoo.

–  B.1.351-muunnoksen voimakkaampi tarttuvuus ensimmäisen aallon virusmuotoon verrattuna aiheutti toisen aallon piikin, joka oli ensimmäistä aaltoa pahempi.

Sen lisäksi että uusi muunnos tarttui tehokkaammin, vaikuttaa myös siltä, että aiemman virustartunnan tuoma immuniteetti ei suojannut kovin tehokkaasti eteläafrikkalaismuunnosta vastaan.

Mahdin mukaan Euroopassa pitää olla varuillaan B.1.351-muunnoksen suhteen, mutta syytä paniikkiin ei ole. Vaikka rokotteiden antama suoja eteläafrikkalaismuunnosta vastaan on heikompi kuin alkuperäisen virusmuodon kohdalla, rokotteet suojaavat silti varsin hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan

–  Saatatte nähdä joitakin miniepidemioita, jos virus lähtee kiertämään. Mutta jos riskiryhmät on rokotettu, ette luultavasti näe mitään suurta kasvua sairaalahoitoon joutuvien tai kuolleiden määrässä.

Etelä-Afrikka hylkäsi Astra Zenecan rokotteen

Rokottaminen on lähtenyt Etelä-Afrikassa liikkeelle erittäin hitaasti. Toistaiseksi on rokotettu vasta terveydenhuollon työntekijöitä, ja rokotettuja on yhteensä noin 250  000. Tavallisten kansalaisten rokottamista ei ole vielä edes aloitettu.

Etelä-Afrikka on tehnyt sopimukset Johnson & Johnsonin ja PfizerinBiontechin rokotteiden ostamisesta, ja niitä pitäisi alkaa tulla maahan huhtikuun lopulla. On kuitenkin epävarmaa, millä tahdilla niitä saadaan.

Mahdin mukaan olisi saavutus, jos edes 20 prosenttia eteläafrikkalaisista saataisiin rokotettua vuoden loppuun mennessä.

Alun perin Etelä-Afrikka oli tilannut myös Astra Zenecan koronarokotetta. Hallitus kuitenkin perui suunnitelmat sen käyttämisestä sen jälkeen, kun tutkimukset antoivat viitteitä siitä, että rokotteen tuoma suoja paikallista virusmuunnosta vastaan on melko puutteellinen. Mahdi pitää päätöstä harmillisena.

–  Se oli valinta sen välillä, jättääkö ihmiset ilman suojaa vai antaako heille mahdollisuus ottaa Astra Zenecan rokote. Se olisi kuitenkin tuonut jonkin verran suojaa, vaikka se ei estäisikään lieviä tautitapauksia.

Uusi aalto talvella?

Eteläisen pallonpuoliskon talven lähestyessä huolena on, että Etelä-Afrikkaa odottaa kolmas tartunta-aalto. Kesän aikana tilannetta on helpottanut se, että ihmiset viettävät enemmän aikaa ulkona, mutta sään viiletessä oleskelu sisätiloissa lisääntyy.

–  Vähäisen rokotuskattavuuden ja kevyiden rajoitusten perusteella on syytä odottaa, että seuraava aalto osuu talven normaalin hengitystieinfektiosesongin kohdalle, Mendelson sanoo.

–  Nykyisellä rokottamisella ei luultavasti ehdi olla merkittävää vaikutusta seuraavaan tartuntapiikkiin, Mahdi arvioi.

Uutta aaltoa voi kuitenkin Mahdin mukaan hillitä se, että niin suuri osa väestöstä on jo saanut tartunnan. Tietyt alueet, joissa tauti on levinnyt vähemmän, voivat kuitenkin olla haavoittuvaisempia. Tällaisia alueita on etenkin maaseudulla.

Etelä-Afrikassa eri alueiden terveydenhoitojärjestelmissä on suuria eroja. Etenkin maan köyhimmässä provinssissa Itä-Kapissa terveydenhoidon kantokyky loppui pahasti kesken edellisen tartunta-aallon aikana.

Rajoituksia noudatetaan heikosti

Vaikka maskien käytöllä ja etenkin joukkokokoontumisen kiellolla on asiantuntijoiden mielestä ollut vaikutuksena koronatilanteen paranemiseen, on Etelä-Afrikan linja rajoitusten suhteen ollut omintakeinen.

Pandemian alkuvaiheessa maassa otettiin käyttöön tiukkoja rajoituksia. Mahdin mukaan niitä ei kuitenkaan ollut taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä mahdollista ylläpitää loputtomiin, joten rajoituksia alettiin löysätä nurinkurisesti silloin, kun tartuntojen määrä alkoi taas kasvaa.

–  Rajoitukset eivät koskaan oikein toimineet Etelä-Afrikassa. Tiukimpienkin rajoitusten aikaan virus levisi väestön keskuudessa, Mahdi sanoo.

Rajoitusten noudattamisessa on ollut paljon toivomisen varaa, ja maskien käyttäminenkin on ollut hyvin puutteellista.

–  Rajoituksia on voimassa paperilla, mutta käytännössä useimmat toiminnot ovat käynnissä, joukkokokoontumisia lukuun ottamatta.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi