• Siirry suoraan sisältöön
Etusivulle
KarjalainenKarjalainen
  • Facebook
  • X
  • WhatsApp
  • LinkedIn
  • Kopioi linkki

Aaronista tuli ilmiö

400 000 ihmistä innostui Aaron Vartiaisen, 27, ihmettelystä

Helsinkiläinen arkkitehti Aaron Vartiainen on noussut Instagram-ilmiöksi pohtimalla arkisia asioita uusista kulmista. Hänen videoitaan seuraa jo lähes 400 000 ihmistä.

Kalle Helminen

31.10.2026 8:00
Kalle Helminen

Helsinkiläisen Aaron Vartiaisen mieli tuntuu löytävän ihmeteltävää kaikkialta.

Oletko koskaan pohtinut, mikä asunto oikeastaan on ja miksi ihmiset haluavat asua sellaisissa? Tai miksi emme koskaan imuroi ulkotilojamme?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin Vartiainen etsii vastauksia Instagram-videoillaan, jotka ovat nousseet hiteiksi. Tilillä on jo lähes 400 000 seuraajaa.

Vartiaisen pohdinnat lähtevät yksinkertaisesta ajatuksesta: jokin asia alkaa kiehtomaan häntä. Kiinnostuksenkohteet vaihtuvat päivittäin, eikä hän aina itsekään osaa selittää, mikä niissä vetää häntä puoleensa.

Kiehtovuuden tunne on kehollinen. En voi väistää sitä.

Aaron Vartiainen

Videoillaan Vartiainen ei yritä selittää mitään, vaan jakaa kiinnostuksen tunnetta. Kaikkia pohdiskelujaan hän ei tallenna videoille.

Vartiainen kertoo Instagramissa joidenkin aiheiden muhivan hänen päässään jopa kuukausia ennen kuin ne palaavat selkeämmällä tavalla mieleen. Vartiainen tekee videoita englanniksi tavoittaakseen suurempaa yleisöä.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa

Henkilön Aaron Vartiainen (@aaronvartiainen0) jakama julkaisu

Seuraajamäärä ja some ovat kuitenkin vähemmän kiinnostava asia helsinkiläisessä 27-vuotiaassa arkkitehdissa.

Helsingin Uutiset tapasi Vartiaisen Rikhardinkadun kirjastossa Kaartinkaupungissa. Matkalla haastatteluun Vartiaista kiehtoi pelastusrenkaiden käyttömekanismi ja Puolustusministeriön aidat.

Kiehtovuuden tunne on Vartiaisella niin kokonaisvaltainen, että hänen on pakko selvittää, mikä häntä juuri siinä aiheessa kiehtoo. Kolme näkökulmaa auttavat häntä purkamaan tunnetta: miten hän havainnoi, ajattelee ja tuntee asiat?

– En tavallaan yritäkään ymmärtää videoideni aiheita täysin ja eiväthän ne ole täysin loogisia.

Vartiaisen suosituimmalla videolla on Instagramissa lähes yhdeksän miljoonaa näyttökertaa. Mikko Huisko

Vartiaisen mukaan ihmisestä tekee kiinnostavan se, että koemme vetoa jotakin asiaa kohtaan ymmärtämättä, miksi koemme sitä.

– Yhteiskunnassamme koemme, että on tärkeää ymmärtää asioita. Mielestäni arvokkaita ovat nimenomaan ne asiat, joita et itse ymmärrä, mutta kehosi siitä huolimatta kokee sen tärkeäksi.

Vartiaisen mielestä emme voi ymmärtää kiinnostuksen vetovoiman periaatetta. Voimme vain seurata sitä. Vartiainen kertoo, että oman kiinnostuksen ja uteliaisuuden seuraaminen voi olla pelottavaa.

– Se on asia, jonka eteen olen tehnyt valtavasti töitä. Uteliaisuuden ympäröimän pelon määrä on ollut varsinkin aikaisemmin suuri. Olen ylpeä jokaisesta tilanteesta, jossa olen nähnyt uteliaisuuden arvokkaan pilkahduksen sen kaiken pelon alla ja uskaltanut kaivaa sen esiin.

Jahtaan pistettä, jossa en itsekään täysin ymmärrä, mistä jossakin asiassa on kyse.

Aaron Vartiainen

Sitä, mikä uteliaisuudessa pelottaa, ei Vartiainen halua kertoa tarkemmin. Hänen mukaansa pelon kohtaamiseen on kaksi tapaa.

– Suomen kielessä on kaksi kaunista sanaa rohkeudelle: rohkeus ja uhkarohkeus. Molemmat ovat tapoja lähestyä pelkoa. Ollaan varmaan kaikki sitä mieltä, että rohkeus kuulostaa näistä kahdesta paremmalta.

– Pelko ei poistu sillä, että uhkarohkeasti kuljemme sitä kohti. Silloin emme kunnioita pelkojamme, ja ne saattavat palata takaisin tavalla, jota ymmärrämme jälleen vähemmän.

– Rohkeutta on katsoa pelkoa silmästä silmään ja antaa sen laskeutua kehomme läpi. Meidän on tunnettava, että olemme voimakkaampia kuin pelkomme. Kohtaamme pelkomme ja ilmoitamme sille, että emme ole lähdössä minnekään. Vain siten pelko voi alkaa liukenemaan pois.

Vartiainen ei halua ottaa kantaa siihen, onko hänen somesisältönsä taiteellista ilmaisua vai ei. Hänen mukaansa kaikessa ilmaisussa on kyse siitä, onnistuuko löytämään jonkin tavan kommunikoida yleisölleen, oli se mikä tahansa.

– Kommunikaatio on asia, jonka ihmiset voivat vain oppia. Syntyessämme emme tiedä edes, mitä kirjaimet ovat. Kommunikaation opimme kyllä, mutta tärkeä havainto on, että syntyessämme meillä on jo uteliaisuuden, havainnon ja kiehtovuuden aarteet. Niitä meidän ei tarvitse kyseenalaistaa.

– Taiteellisessa ilmaisussa emme kommunikoi vain yhdelle ihmiselle, vaan ihmisyydelle kokonaisuutena. Jos sitä haluaa oppia, niin on oltava kiinnostunut ihmisyydestä ja ihmisestä.

Vartiaisen kokemuksen mukaan moni taiteellinen ihminen kyseenalaistaa omaa arvoaan pohtimalla, kiinnostaako heidän aiheensa muita.

– Silloin yhtälöstä puuttuu se, että olisit aidosti kiinnostunut tästä maailmasta, ja se näkyy ilmaisussasi. Kiinnostavaa nimenomaan on se, miten kyseiset ihmiset näkevät maailman.

Olen todella innostunut siitä, miten voin sanoa jonkun abstraktin asian tavalla, jonka jokainen ymmärtää.

Aaron Vartiainen

Vartiaisen mukaan ihmisillä on geneettinen tarve ilmaista itseään. Kysymystä tekoälyn merkityksestä taiteellisessa ilmaisussa hän pitää loppujen lopuksi toissijaisena.

– Meillä on edelleen sama geneettinen tarve ilmaista itseämme, kuin 100 000 vuotta sitten. Sillä ei ole mitään merkitystä, onko täällä joku AI-generaattori, joka tekee kuvia. Se, onko generaattori tapa, jolla ihminen saa ilmaistua itseään, on ihan toissijainen kysymys. Oleellista on se, että tuommeko ihmisiä yhteen vai emme?

– Itseilmaisun pohjimmainen funktio on rakentaa siltoja ihmisten välille. Ilman sitä kykyä emme olisi täällä. Ihmiskunta olisi tuhoutunut jo ajat sitten. Ihmisyys on niin paljon enemmän ja syvempää kuin jokin tallennettu data.

Huolimatta hänen kyvystään jakaa uteliaisuutta, ei Vartiainen ole koskaan viihtynyt isoissa sosiaalisissa porukoissa.

Mitä tarkoittaa olla ihminen?

Aaron Vartiainen

Vartiaisen innostuneessa uteliaisuudessa on ulospäin nähtynä jotain samaa aitoutta kuin pienellä lapsella. Hän kuitenkin pitää arvokkaana sitä, että kykymme hahmottaa maailmaa laajenee iän myötä.

– Alamme hahmottaa maailmaa sosiaalisena paikkana. Kun ymmärrämme sosiaalisia rakenteita ja kulttuuria, niin alamme peilata itseämme niiden kautta. Vuosi vuodelta hahmotamme enemmän asioita. Ei lapsi pysty havainnoimaan sosiaalisia tai kulttuurillisia rakenteita aikuisen tavoin. Kasvaessamme ilmaisun potentiaalinen syvyys kasvaa, mutta samalla ilmaisun rinnalle tulee muita kilpailevia motiiveja, kuten status.

Vartiainen rakastaa erilaisuutta. Hänen mukaansa ihmisillä jäisi hirveästi potentiaalia käyttämättä, jos yrittäisimme saada kaikkia pelaamaan saman muotin sisällä.

– Ei ole sattumaa, että evoluutio teki meistä kaikista erilaisia. Siinä joku syy, minkä takia miljoonien vuosien kuluessa on syntynyt tämmöinen järjestelmä, jossa meissä jokaisessa on eroavaisuuksia.

Peloista puhuminen saa Vartiaisen mietteliääksi. Mikko Huisko

Lataa sovelluksemme

Helpoin tapa lukea tuoreimmat uutiset.

Siirry lataamaan
Kommentoi
  • Facebook
  • X
  • WhatsApp
  • LinkedIn
  • Kopioi linkki

Lue lisää aiheesta

  • Helsinki
  • Instagram

Mainos: Mainos

Mainos: Mainos

Yrittäjäradio | Pohjois-Karjalan Yrittäjien projektipäällikkö Gyöngyi Mátray vieraana Yrittäjäradiossa

2.7.2026 10:40

Etusivulla nyt

  • "Emme muuta asujamme" – JoKP:n tanssijat puuttuivat onnistuneesti häirintään

    Tänään 4:58
  • Tohmajärveläinen Anne Sulonen on viljellyt valkosipulia yli 25 vuotta – Kotimaiselle herkulle riittää kysyntää

    Tänään 10:02
  • Koskikalastuslupien myynti keskeytettiin Joensuussa

    Tänään 11:15
  • Asuuko kodissasi ylimääräinen asukas? Sadat pyytävät poistamista joka kuukausi

    Tänään 5:00
  • Miljoonia kiloja perunaa tuhoutuu teollisuushallipalossa Tyrnävällä – vahingot arviolta miljoonia euroja

    Tänään 10:22

Keskustelu

  • Meksi Urheilumedia
  • Livelähetykset
  • Radio
  • Maakunta
  • Urheilu
  • Talous
  • Kulttuuri
  • Pääkirjoitus & mielipide
  • Uutissuomalainen
  • SUSU
  • Menoinfo
  • Karjalasta kajahtaa -livekiertue
  • Kaiku-arkisto

KarjalainenKarjalainen

Päätoimittaja: Pasi Koivumaa

Vastuullisen journalismin merkki kertoo, että sitä käyttävä media on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita.
TietosuojalausekeEvästevalinnatKäyttöehdotMedianvapausasetusTekoäly journalismissamme
AsiakaspalveluMediamyyntiYhteystiedot

Sovellus

Sovellus sisältää tuoreet juttumme, joita ilmestyy ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä sekä näköislehtemme liitteineen sekä näköislehtien arkiston. Asenna sovellus laitteesi sovelluskaupasta.

Lataa sovellus App Storesta Lataa sovellus Google Play -kaupasta
Keskisuomalainen Oyj
Kuulumme Mediakonserni Keskisuomalaiseen

Aamuposti • Avec • Etelä-Saimaa • Etelä-Suomen Sanomat • Forssan Lehti • Hankasalmen Sanomat • Heinäveden Lehti • Helsingin Uutiset • Hämeen Sanomat • Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset • Iisalmen Sanomat • Itä-Häme • Itä-Savo • Joroisten Lehti • Juvan Lehti • Kaakonkulma • Kangasniemen Kunnallislehti • Karjalainen • Karjalan Heili • Karkkilalainen • Keski-Häme • Keski-Uusimaa • Keskilaakso • Keskisuomalainen • Koillis-Savo • Kouvolan Sanomat • Kymen Sanomat • Lappeenrannan Uutiset • Laukaa-Konnevesi • Lieksan Lehti • Lopen Lehti • Loviisan Sanomat • Luumäen Lehti • Länsi-Saimaan Sanomat • Länsi-Savo • Länsi-Uusimaa • Länsiväylä • Matti ja Liisa • Meksi Urheilumedia • Miilu • Mikkelin Kaupunkilehti • Mäntsälän Uutiset • Nurmijärven Uutiset • Outokummun Seutu • Paikallislehti Joutseno • Parikkalan-Rautjärven Sanomat • Perniönseudun Lehti • Pieksämäen Lehti • Pielavesi-Keitele • Pielisjokiseutu • Pitäjäläinen • Pitäjänuutiset • Pogostan Sanomat • Puruvesi • Pyhtäänlehti • Salonjokilaakso • Sampo • Savon Sanomat • Sinun Savo • Sisä-Savo • Sisä-Suomen Lehti • Soisalon Seutu • Suur-Jyväskylän Lehti • Tamperelainen • Turkulainen • Töllötin • Uusimaa • Uutis-Jousi • Uutisvuoksi • Vantaan Sanomat • Vihdin Uutiset • Viikkosavo • Viispiikkinen • Viitasaaren Seutu • Warkauden Lehti • Ylä-Karjala

Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa.