Perjantai, 14.12.2018 
Jouko

Kansanedustajaehdokas, kerro meille mielipiteesi! - Kaikki mielipidekirjoitukset julkaistaan tällä sivulla

Karjalainen on avannut oman mielipidesivun kansanedustajaehdokkaille. Kaikki asialliset, allaolevalle lomakkeelle kirjoitetut Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden mielipiteet julkaistaan verkossa tällä samaisella sivulla. Paperilehteen poimitaan kirjoituksista mahdollisimman suuri osa.

Kirjoitusten merkkimäärä on rajoitettu 1 400 merkkiin, jotta mahdollisimman suuri osa kirjoituksista pystytään julkaisemaan myös painetussa Karjalaisessa. Sähköpostilla tai kirjeitse ei ehdokkaiden kirjoituksia oteta vastaan.

Eduskuntavaaliehdokkat voivat jättää mielipidekirjoituksensa meille alapuolella olevalla lomakkeella. Kirjoitukset julkaistaan lomakkeen alapuolella sitä mukaan kun niitä tulee ja saamme ne käsiteltyä.

Eikös tässä käynyt päinvastoin?

Kikkis Mikkola, kirjoitit mielipiteesi suoraan minuun kohdistaen ja silti syytät minua loan heitosta. Eikös tässä käynyt nyt päinvastoin. Mielipiteeni on edelleen, että sanat kristillinen ja suomalainen eivät kuulu vain parille puolueelle, vaan kaikissa puolueissa kansanedustajat ja ehdokkaat ovat suomalaisia ja jokaisessa puolueessa on kristittyjä, jos he itsensä niin määrittelevät.

Tämä ei ole loan heittoa vaan minun näkemykseni ja ehkäpä miljoonien muidenkin.

Loan heittoa ei ole sekään, kun totesin, miten kristillisdemokraatit ovat olleet monta kertaa hallituksen rintamassa tukemassa nykyistä politiikkaa, On aivan eri asia puhua kuin toimia. Puheet ja puolueohjelmat eivät aina käy yksiin. Seuraan tarkasti muun muassa eduskunnan kyselytuntia, koska torstait ovat vapaapäiviäni. Tämä asia on minun puolestani loppuun käsitelty.

Päätämme tämän keskustelun tähän.

Armi Rautavuori, (sd.), Joensuu (julkaistu 14.12.)

Joululahjaksi kalastonhoitomaksu

Kuurnan kanavan emokalapyynti luo uskoa tulevaisuuteen saimaanlohen osalta. Järvitaimenen osalta tilanne on erittäin huolestuttava.

Emokalapyynnissä taimenia saatiin lypsettäväksi Kuurnasta vain kuusi. Lukumäärä kertoo hyvin taimenen ahdingosta. Tavoite on ollut vähintään sata yksilöä.

On ymmärrettävä, että kerran menetettyjä lohikalojen geneettisiä yhdistelmiä ei enää saada takaisin. Seuraavan hallituksen onkin otettava vielä voimakkaampi ote uhanalaisten kalojen elinympäristön parantamisessa.

Kalastonhoitomaksun maksajapohjan laajentaminen ei tällä hallituskaudella onnistunut. Vastuu asiasta siirtyy tulevalle hallitukselle.

Näkisin hyvänä, että kalastonhoitomaksun voisi maksaa netin kautta esimerkiksi mökkivuokrauksen yhteydessä.

Monessa työpaikassa työnantaja kustantaa erilaisia liikunta-, kulttuuri- ja virikeseteleitä työntekijöilleen, joululahjoista puhumattakaan. Mikään ei estäisi työnantajaa ostamasta kalastonhoitomaksua kalastavan työtekijän hyväksi. Vuosimaksu 45 euroa menisi kaikin puolin hyvään tarkoitukseen.

Kari Kulmala (sin.), Rääkkylä (julkaistu 13.12.)

Arvostusta kaikille 

Armi Rautavuori pitää oikeutenaan jälleen heittää lokaa toisille puolueille nostaen omaansa. Papilta odottaisin enemmän. Mitä kotiin, uskontoon ja isänmaahan tulee, eivätköhän ne olleet kaikilla puolueilla jossain vaiheessa esillä arvoissa (ei tietysti välttämättä kaikilla). Jokainen puoluehan pyrkii yhteiseen hyvään omista tulokulmistaan käsin.

Olisikin ehkä loanheittoa hedelmällisempää pyrkiä rakentavampaan politiikan tekoon ja muistaa se, että jokaista puoluetta tarvitaan, jotta jokainen äänestäjä voisi valita itselleen arvojansa vastaavan puolueen.

Demokratiaan kuuluu, että meillä saa olla erilaisia näkemyksiä ja sehän tukee yhdenvertaisuutta, sanan- ja mielipiteenvapautta. Tästä syystä meillä on monia puolueita ja uusiakin on syntynyt niihin tyhjiin tiloihin, kun puolueet ovat esimerkiksi unohtaneet ison kansanosan tärkeät asiat.

Politiikka on parhaimmillaan yhteistyötä yhteisen hyvän löytämiseksi. Näen tästä syystä kaikissa puolueissa jotakin hyvää, niin perussuomalaisissa kuin SDP:ssäkin. Toivon keskustelun päättyvän tähän.

Kikkis Mikkola (kd.), Joensuu (julkaistu 12.12.)

Kristilliset ja suomalaiset

Minulle yritettiin antaa kyytiä tällä palstalla, mutta taisi kuski olla ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, niin lyhyeksi jäi matkan teko, siksi pieni kertaus.

Kristillinen sana kuuluu yhtä vähän jollekin yksittäiselle poliittiselle puolueelle kuin sana suomalainen. Molemmat on nyt omittu tiettyjen puolueiden käyttöön. Perussuomalaiset ovat yhtä vähän tai paljon suomalaisia kuin kristillisdemokraatit ja kristillisdemokraatit yhtä vähän kristillisiä kuin sosialidemokraatit.

Kristillinen ymmärrykseni ja teologisen koulutukseni mukaan Luojamme on antanut ihmisille sitä varten terveen järjen, että hän voi ymmärtää ja käsittää järjellä käsiteltäviä asioita aivan samoin, riippumatta siitä, mihin uskonnolliseen tai poliittiseen järjestöön kuuluu tai on kuulumatta.

Terve järki sanoo, että älä tapa, älä varasta jne. Se sanoo, että ihmiset ovat tasa-arvoisia, että ihmisyys kuuluu kaikille ja toimeentulo ja huolenpito. Näitä perusarvoja varten ei tarvita erikseen mitään lisää kristillisyydestä.

Jokainen ihmisoikeuksia kunnioittava ihminen ymmärtää yhteisen hyvän ja edun. Ihmisoikeudet kuuluvat mm. myös työttömille. Vähäväkisten hylkääminen on näkynyt kd:n edustajien äänestyskäyttäytymisessä eduskunnassa. Arvotko ohjaavat tähän?

Kristillisyyden tai suomalaisuuden omaan puolueeseensa liittävät tulevat ehkä huomaamattaan viestittämään muille, että teiltä muilta puuttuvat nämä asiat.

Armi Rautavuori, (sd.), Joensuu, (julkaistu 11.12.)

Eläkekatto ja eläkkeen korotus

Toisten pitää tulla toimeen muutamalla satasella kuukaudessa. Toisille maksetaan 10 000 euron eläkkeitä. Pieneläkeläisille ei ole pakollisten elinkustannusten jälkeen sijoitusongelmia. Tähän maahan tarvitaan 3 000 euron eläkekatto.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen esitettyä pienten eläkkeiden korotusta vähitellen sadalla eurolla nousi melkoinen mekkala hallituspuolueiden edustajien joukosta. Järjettömiä, populistisia lupauksia, ei meillä ole varaa tuollaisiin korotuksiin.

Eläkkeisiin varatut rahastot ovat kuitenkin kasvaneet jo 200 miljardiin euroon. Näiden eläkkeiden korkomaksujakaan ei ole tarvinnut käyttää maksettuihin työeläkkeisiin, koska työeläkemaksuina kerätyt varat ovat suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Eläkerahastoja kasvatetaan koko ajan lisää. Pitää kuulemma varautua suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämiseen. Ehkä kaikki päättäjät eivät ole vielä huomanneet, että ne porukat ovat jo jääneet eläkkeelle, heidän eläkkeensä ovat jo maksussa. Kertyneistä eläkevaroista on sijoitettu ulkomaille 150 miljardia euroa. Eläkerahastoista 65 prosenttia eli 130 miljardia euroa on nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. (Telan laskelma)

Nykyisten eläkkeiden korkotuotolla voidaan korottaa nykyisiä pieniä eläkkeitä. Niihin ei mene Orpon kirstusta yhteisiä verovarojamme vaan eläkettä saavat oikeudenmukaisesti ne, jotka niitä ovat myös korkoa kasvamaan maksaneet.

Armi Rautavuori (sd.), Joensuu

Papille kyytiä ;)

Armi Rautavuori katsoi sosiaalidemokraattina voivansa lytätä kristillisdemokratian maan rakoon pappina ja uskovana. Huomauttaisin tässä, että kristillisdemokratia on poliittinen suuntaus, vieläpä suurin eurooppalainen sellainen. Kristillisdemokratia ei ole Jumalan omimista, uskonnon harjoittamista eikä uskontopolitiikkaa, vaan se on kristillisistä arvoista käsin yhteiskunnallisten asioiden hoitoa.

Nämä arvot, kuten ihmisarvo, perustuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen ja ne määritellään KD:n periaateohjelmassa aivan kuin eurooppalaisen EPP-kattopuolueen periaateohjelmassa. Pohjalla on yhteinen hyvä ja sen etsiminen kristillisen etiikan keinoin.

Olen kristillisdemokraatti, sydämeltäni heikomman puolella ymmärtäen senkin, että yhteiskunnan yhteinen hyvä ei synny ilman työntekoa ja yrittämistä, ja tästä sitten syntyy jakamisen kautta hyvinvointia kaikille. Kristillisiin arvoihin kuuluu myös ympäristöasioista huolehtiminen, kuten moni muukin asia.
Sanovat, että kristillisdemokratiassa ollaan joissakin asioissa vasemmalla, joissakin oikealla ja suurimmaksi osaksi siinä keskellä.

Moni puolue etsii yhteistä hyvää samoin kuin kristillisdemokraatitkin. KD:n puolueohjelmiin ja vaihtoehtobudjetteihin kannattaa tutustua, niin moni harhakäsitys muuttuu niin papilla kuin demarillakin. Koska kristillisyys on pohja elämälleni, miksipä se ei olisi sitä minulle myös politiikassa.

Anne Kikkis Mikkola (kd.), Joensuu (julkaistu 10.12.)

Natsiaate on uhka

Uutisissa olemme jälleen nähneet natsilippujen liehuntaa. Poliisi otti talteen liput niin kuin pitikin. Sosiaalisessa mediassa sen sijaan on ruma sana sanottu niin kuin se on, sellaisinkin perusteluin, jotka eivät kestä päivän valoa.

Natsilippujen liehuntaa puolustavat ovat nyt valmiina lopettamaan kaikkien vasemmistoon kuuluvien puolueiden ja ay-liikkeiden tunnukset. Sillä ei ole väliä, etteivät ne vertaudu mitenkään 1933 voimiensa päivät aloittaneeseen natsiaatteeseen. Sen seurauksena Euroopassa tehtiin valtava rikos koko ihmiskuntaa vastaan.

Historiansa tuntevat ja muistavat eivät tätä porukkaa ihannoi, päinvastoin. Minäkin sain pienen maistiaisen vuosia sitten näiden mustapaitojen ”demokratiasta” eräässä vaalitapahtumassa Joensuun Areenalla. Kolme mustapaitamiestä piiritti minut ja puhui uhkaavasti. Kehottivat minua poistumaan paikalta. Sanoin, etten heitä pelkää enkä lähde minnekään. Miehet sen sijaan lähtivät uhittelemasta.

Meidän kaikkien olisi hyvä muistaa tämä Martin Niemöllerin toteamus:

”Ensin ne tulivat hakemaan sosialistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut sosialisti. Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysaktivistit, enkä puhunut mitään, koska en ollut ammattiyhdistysaktivisti. Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, enkä puhunut mitään, koska en ole juutalainen. Sitten ne tulivat hakemaan minut, eikä ollut enää ketään, joka olisi puhunut puolestani.”

Armi Rautavuori (sd.), Joensuu (julkaistu 10.12.)

Maakuntakaavaan järkeä

Pohjois-Karjalan maakuntakaava on nyt kuulemiskierroksella. Luonnokseen on esitetty valtavat alueet metsien ja rantojen kannalta arvokkaita alueita. Nämä mera-alueet keskittyvät maakunnan pohjoisosaan.

Lieksa, Nurmes, Valtimo ja Juuka on merkitty isolta osin tähän uuteen varaukseen, mikä varmuudella tietää rajoituksia alueiden käyttöön yleensä. Miten tämä on mahdollista, kun juuri saatiin voimaan laki, jonka mukaan maakuntakaavat päätetään maakuntavaltuustossa ilman valtion määräyksiä?

Laki on nyt voimassa, ja heti ollaan luopumassa tästä merkittävästä oikeudesta itsenäiseen päätöksentekoon.

Maakuntaliiton virkamiehet toistavat yhteen ääneen, että näillä uusilla mera-alueilla ei rajoiteta alueiden käyttöä. Miksi ne sitten halutaan pakolla mukaan? Olisiko nyt aika tunnustaa tosiasiat.

Maakuntakaavan merkinnät sitovat kuntia aina. Tämä on lakiin merkitty selkeästi. Maakuntaliiton pitää tukea kuntien kehitystä eikä seisoa jarrulla.

On hyvä, että Joensuun kaupungin alueella näitä suojeluvarauksia on hyvin vähän; sama kohtelu pitää olla koko maakunnassa. Ihmetyttää, miksi juuri nyt suojeluja esitetään?

Investointeja on tulossa, kunhan emme rajoita metsien käyttöä. Investoijat seuraavat tarkasti maakunnan tilannetta ennen päätösten tekoa.

Nyt järki käteen. Maakunnan viesti ei voi olla maaseudun museoiminen.

Hannu Hoskonen (kesk.), Ilomantsi (julkaistu 5.12.)

Riverian opiskelijoille liikunta- ja kulttuurisetelit 

Syrjäytyminen on huoli ja murhe. Liian monen opinnot jäävät kesken, syystä tai toisesta. Nuori ei pääse elämään kiinni, ja valmistuminen jää haaveeksi. Asia on tiedostettu, mutta konkreettiset toimet ovat jääneet vähiin.

Kun reformin myötä opetus ja oppiminen siirtyvät yhä enemmän työpaikoille, voitaisiin kumppanuutta laajentaa niin, että nämä kumppanit tarjoaisivat opiskelijoille liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti 28.11. Riverian valtuustossa asiasta aloitteen.

Testasimme idean ihan paikan päällä, siis Niskalassa. Oppilaskunnan edustaja piti ajatuksesta. Hän näki, että liikunnan opetusta on liian vähän. Kynnykseksi usein muodostuvat myös kustannukset. Rahaa ei ole harrastuksiin. Lisäksi hän toi julki, että moni saattaisi saada kimmokkeen setelistä pitempiaikaiseen harrastukseen ja samalla uusia ystäviä.

Ehdotuksemme mukaan seteli olisi opiskelijalle ilmainen, ja Riveria sopisi niiden käytöstä ja ehdoista kumppaniensa kanssa. Setelien määrä voisi olla 5–10/kpl opiskelija / lukuvuosi.

Tarjonta olisi laajaa, niin että valinnanvaraa olisi reilusti. Esimerkinomaisesti: jääkiekko-, lentopallo-, koripallo-, pesäpallo- ja jalkapallo-ottelut, elokuvat, konsertit ja tapahtumat, ravit, uimahalli, keilaus, golf ja kuntosali.

Jussi Wihonen (ps.), Joensuu (julkaistu 5.12.)

Turvetta, puuta ja autoilua tarvitaan 

Onko realismia, että EU olisi päästötön jo 32 vuoden kuluttua?

Meitä jokaista koskettaa liikkumiseen ja energiaan liittyvät asiat. Emme halua saastuttaa turhaan. Arvostamme puhdasta luontoa. Mutta ohjeistaako nyt enemmän aatemaailma vai järkevyys?

Ei ole hyvä, jos pitkien etäisyyksien maassa ei saa liikkua ilman huonoa omaatuntoa. Suomessa tarvitaan autoja. Syrjemmässäkin pitää pystyä asumaan.

Autot pitäisi kai uusia mahdollisimman usein, mutta entinen auto saattaa jatkaa elämäänsä muualla maailmassa. Kokonaispäästöt eivät taida paljon vähentyä. Paljonko tulee päästöjä uuden auton valmistuksessa?

Päästöoikeuksilla käydään kauppaa. Jos joku teollisuusyksikkö tekeekin päästöjä vähemmän, se voi myydä oikeuksia muille. Joku toinen yksikkö sitten voi tehdä enemmän päästöjä. Onko lopputulema plusmiinus nolla?Puulämmitystä välillä paheksutaan, tai turve-energiaa. Molemmat ovat hyviä. Uusiutuvia ja kotimaisiakin.

Mielestäni perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mukaan energia- ja ilmastopolitiikan pitää tukea työllisyyttä ja talouskasvua eikä haitata niitä.

Meidän täytyy olla tarkkana, ettemme savusta teollisuuttamme Kiinan. Tästähän Jussi Halla-aho oli huolissaan.

Onko EU:n etu aina Suomen etu? Tuntuu, ettei ole. Ollaan tarkkoina, että saamme pitää teollisuutemme täällä Suomessa.

Minna Reijonen (ps.), Kuopio (julkaistu 5.12.)

Metsärahasto osaksi kehitysaputoimintaa? 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä EU-Metsä Akatemiassa: “Suomi esittää metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuus- ja investointiohjelma.” IPCC:n mukaan tehokkain keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on metsäkadon torjunta ja maailman metsäpinta-alan merkittävä kasvattaminen.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa 21.11. todetaan: Juncker on esittänyt Afrikan ja Euroopan tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaa allianssia, johon liittyisi kymmenien miljardien eurojen investointiohjelma kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi Afrikassa. Esimerkiksi metsäkadon vastaiset toimet – metsitys, metsätalouden edistäminen sekä metsien hoito ja suojelu – tarvitsevat miljardien investointeja, joiden rahoitusta tuettaisiin Suomen esittämästä metsä rahastosta.

Savo-Karjalan alueella on monenlaista metsäalan huippuosaamista. Kumppanuusohjelmat olisivat mahdollisuus suomalaiselle metsäntutkimuksen osaamiselle kuin myös metsäalan yritys- ja koulutustoiminnalle.

Olisi järkevää yhdistää monitahoinen ilmastotyö ja metsäosaaminen Savo-Karjalasta vientiin. Valtion osallistuminen rahoittamaan Afrikan metsitystyötä kehitysavun nimissä ja laskea kyseinen toiminta kehitysapubudjettiin kuuluvana investointina samalla vähentäen kustannukset muusta kehitysapu toiminnasta.

Jussi Wihonen (ps.), Joensuu (5.12.)

Kaupungistumiseen pakotetaan

Kaupungistuminen on nykyinen trendi, sanotaan. Mielestäni niin ei ole, vaan ihmiset pakotetaan siirtymään asutuskeskuksiin. Tähän kaupungistumiseen on keksitty varma kaava kaikkialla Suomessa. Ensin paikkakunnalta viedään koulut, suljetaan lukio ja nuoret häviävät maakuntakeskuksiin.

Kaupungistumiskaavan seuraavassa vaiheessa viedään muut koulupaikat kauemmaksi ja terveydenhoitopalvelut supistetaan minimiin. Ihmisten on pakko siirtyä koulujen ja palvelujen perässä kaupunkiin. Lopulta sulkevat kaupat ja yritykset ovensa. Jäljelle jäävät enää sitkeimmät ja autoilemaan pystyvät asukkaat.

Kaupungistuminen omana valintana ei ole läheskään kaikkien kohdalla totta. Minä lähtisin täältä kotikylältäni vasta kilon palasina niin kuin moni muukin, jolle kotiseutu on rakas ja tärkeä paikka, hyvä paikka elää ja asua.

Armi Rautavuori, (sd.), Joensuu (5.12.)

Järkeä päätöksentekoon

Tulevat kansanedustajat ovat ensisijaisesti lainsäätäjiä, joilla on edessä useita merkittäviä, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Soteuudistusta on valmisteltu vuosikausia mutta tuleeko vieläkään valmista. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluita, kustannustasoa alentaen.

Se edellyttää tarjottavien palveluiden lisäksi vastuunottoa myös omien elämäntapojen suhteen, koska merkittävin säästö tulee yksilöllisillä, ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä.

Valtion velanoton määrä on laskenut nykyisen hallituksen toimesta reilusti, se ei kuitenkaan anna perustetta kasvattaa menoja. Velanoton vähentäminen on tärkeää 110 mijardin valtionvelan lyhentämiseksi, joten tiukkaa talouskuria tulee jatkaa seuraavankin hallituskauden aikana.

Vaikka työllisyys on kasvanut reilusti, työllisyysasteen nosto vähintään 75 %:iin on seuraavan hallituksen välttämätön velvollisuus, mikäli tavoitteena on saada työttömyys ja sen aiheuttamat kustannukset pienemmiksi. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 250 000, joista suurin osa pystytään saamaan koulutuksella ja tarvittaessa kuntouttavalla työky-ohjelmilla työkykyiseksi.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen asia. Päästötavoitteilla ei pidä lähteä yltiöpäisesti ajamaan alas omaa maa- ja metsätalouttamme, vaan tehdään järkeviä energian tuottotapojen muutoksia.

Juhani Vuorela (sin.), Joensuu (5.12.)

Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! 

Hornetit poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä. HX-hankkeessa korvataan vanhenevat hävittäjät uusilla. Kirjaimet HX tulevat korvattavasta Hornetista (H) ja seuraajaehdokkaan tunnuksesta (X).

On tärkeää, että ilmatilassamme operoi oma suorituskykyinen hävittäjäkalusto.

Jalkaväen kenraali Ehrnrooth jätti meille testamentin: "Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa!” Historiallisesti tiedämme, että valtiossa, jossa ei ole omia ilmavoimia, ilmatilassa lentävät vieraat hävittäjät.

Vuodesta 2015 lähtien ovat asiantuntijat kadunmiehestä lähtien spekuloineet, millainen konetyyppi Suomen oloihin tarvitaan. Sellaisella uutisoinnilla ei ole mitään pohjaa.

HX-projektissa ovat mukana ilmavoimien parhaat henkilöt vertailemassa ja valitsemassa. Sellaiset henkilöt, jotka ovat alan kovimmat ammattilaiset hävittäjälentämisen alalla. He osaavat verrata kaluston suorituskykyä ilmasodankäynnin doktriineihin, ja laatia esityksen valinnasta päätettäväksi.

He tulevat viemään projektin hallitusti maaliin usean hallituskauden aikana.

Osoitamme maanpuolustustahtoa, kun tuemme heitä mielipiteillämme hankinnan tarpeellisuudesta. Itsenäisyys on vapautta päättää omista asioista. Se on hintalappu projektille HX. Haulla "Hävittäjähankinta-HX" löydät tietoa netistä PM-sivuilta huipputarkasti.

Rauno Taskinen (kd.), Kuopio (5.12.)

Olen sosiaalidemokraatti, en kristillisdemokraatti

Auta armias mikä järkytys oli nähdä täällä kirjoitukseni Eurolla ei ole etiikkaa. Minut oli tällä nettipalstalla muutettu SDP:n ehdokkaasta kd:n ehdokkaaksi. Kolme päivää taistelin, että sain läpi yhden oman kirjoitukseni tälle palstalle, jossa kaikkien eduskuntavaaliehdokkaitten kirjoitukset on luvattu julkaista. Lopulta oli yksi päässyt läpi, mutta siinä oli tuo puolue muutos tapahtunut.

Tehdäänpä tämä asia kerralla selväksi. Olen kyllä kristitty uskova ja pappi, mutta en ole porvari, enkä siis kuulu oikeistolaiseen puolueeseen. Olen aina ollut sitä mieltä, että yksikään puolue ei voi omia itselleen kristillistä uskoa. Jos maanpäällinen hallitsija luulee olevansa Jumalan sijainen maanpäällä, siinä käy kansalle huonosti. Esimerkkejä tästä on maailmalla paljon.

Kristillinen arvopohjani osaltaan ohjaa minua olemaan vähempien veljieni ja siskojeni, siis ihmisyyden puolella. Tämän tulee olla totta myös teoissa, eikä vain puheissa. Siksi olen aina äänestänyt SDP:tä ja siksi olen sosialidemokraattisen puolueen eduskuntavaaliehdokas.

Armi Rautavuori (sd.), Joensuu (4.12.)

Biotalous on tulevaisuus

Biotalous on ollut Suomen elinkeinoelämän tukipiste jo vuosia. Tärkeässä roolissa biotalouden näkökulmasta on ollut ja tulee olemaan puu. Muovi on ongelma, puu ratkaisu. On tutkittu, että puun käyttöä voidaan kestävästi nostaa entisestään. Tämän pitäisi olla rohkaiseva tieto kaikille, ketkä uskovat ilmastonmuutokseen.

Keskusteluun on noussut kuitenkin hämmentäviä näkemyksiä. Esimerkiksi Krista Mikkosen ulostulo Vihreiden ideasta luopua kesähakkuista ja metsätietuista pöyristyttää. Nyt kun pitäisi suunnata entistä enemmän katsetta kestävään kehitykseen ja biotalouteen, on tällainen näkemys absurdi. Millä maailma sitten pelastetaan, jos biotalous lamautetaan? Millä esimerkiksi muovi korvataan? Ei päästetä realismia muuttumaan uusiutumattomaksi luonnonvaraksi.

Keskustan linjaus Realistinen Vihreys on hyvä ja realistinen. Siihen kuuluu muun muassa juuri biotalous. EU:n biotalousraportti kannustaa biojalostamoihin satsaamiseen. Meidän tulisi siirtää painopiste kaiken kieltämisestä kehittämiseen. Esimerkiksi biokaasu ja bioautot olisi yksi mahdollisuus yksityisautojen kysymysten kanssa maassa, jossa paikoin oma auto on välttämättömyys.

Meidän tulisi toistemme osoittelun sijaan viedä biotalouden ratkaisuja maailmalle. Suunta huomiselle on näytettävä tänään ja Suomen olisi hyvä olla etulinjassa.

Eero Reijonen (kesk.), Liperi

Julkaistu 4.12.

Eurolla ei ole etiikkaa

On sanottu, että sitä pahaa, mitä maailmassa tapahtuu, eivät aiheuta pahat ihmiset, vaan ne ihmiset, jotka vaikenevat. Jos suuri enemmistö ei vaikenisi, ei pieni vähemmistö voisi toimia väärin.

Hallituspuolueiden lupaukset eivät ole täyttyneet, on toimittu tarkoituksella vastoin sitä, mitä on luvattu. Lienee turhaa luetella kaikki ne leikkaukset koulutuksesta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä, joita on vastoin lupauksia toteutettu.

Kiky-kyykky toi lisää työaikaa. Samalla se leikkasi lomarahoja. Aktiivimalli on ahdistanut jo 160 000 työtöntä toimeentulo-leikkuriin. Näistä epäkohdista mm. ihmiset valittavat ja kärsivät.

Kuluneet neljä vuotta ovat opettaneet, ettei maailma parane voivottelemalla vaan tekemällä työtä paremman huomisen eteen. Siksi olen lähtenyt ehdolle SDP:n ehdokkaana eduskuntavaaleihin. Meillä, jo kypsempään ikään ehtineillä, on elämänkokemuksen tuomaa ymmärrystä moniin asioihin, eikä vähiten niihin, miten ihmisyyden taakkaa kannetaan ja jaetaan.

Tiedämme, miten tämän päivän päätöksillä ja teoilla vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen. Eurolla ei ole edelleenkään etiikkaa, se täytyy olla niillä, jotka ihmisten elämään osallistuvat ja heidän tarpeensa näkevät, siis tulevilla päättäjillä. Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä tänään.

Armi Rautavuori (sd.), Joensuu
(julkaistu 3.12., puolue muutettu oikeaksi 4.12.)

Säännölliset terveystarkastukset myös eläkeläisille 

Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias.

Yhteiskuntamme tarjoaa varsin kattavat terveystarkastukset lapsille, koululaisille, opiskelijoille ja työtätekeville. Eläkeiässä säännöllisiä terveystarkastuksia ei tarjota yhteiskunnan puolesta. Tulevaisuuden haasteeksi tulee muodostumaan muun muassa kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyys, sekä oikein ajoitettu palvelutarjonta ikäihmisille.

Ikääntyminen tuo luonnostaan muutoksia ihmisen fyysisiin ominaisuuksiin ja henkiseen kapasiteettiin. Jalka ei enää nouse kepeästi, muisti alkaa heiketä ja sairauksien todennäköisyys lisääntyy.

Meidän on nähtävä ikääntymiseen liittyvät haasteet kokonaisvaltaisemmin. Oikein ja tarpeeksi aikaiseen vaiheeseen ajoitetut, säännölliset terveystarkastukset ovat avain eläkeläisten hyvinvointiin.

Huomiota tulee kiinnittää niin ravitsemukseen, liikuntaan, turvallisuuteen, muistiin, lääkitykseen kuin yksinäisyyteenkin.

On tärkeää, että sekä julkinen sektori että terveys- ja hoiva-alan yritykset täydentävät toistensa osaamista. Oikein ajoitettua terveystietoa hyödyntäen voimme tarjota palveluja, apua ja tukea ikäihmisten laadukkaaseen kotona asumiseen, jokaisen ihmisarvoa kunnioittaen.

Kaisa Hartikainen-Herranen (kok.), Varkaus

julkaistu 3.12.

Luomuun lisää tukea

Luomutukea tarvitaan jatkossakin. Suomen hallitus on sitoutunut toteuttamaan kansallista luomuohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on nostaa luomun osuus 20 %:iin koko maan peltoalasta. Tällä hetkellä se on noin 13 %. Mielestäni hallituksen tulee tukea luomualaa tavoitteen saavuttamiseksi.

Pohjois-Karjala on luonnonmukaisessa viljelyssä edelläkävijä. Meillä luomun osuus peltoalasta lähentelee jo 30 % ja halukkuutta lisätä peltoa luomulle olisi. Luomulla on mahdollisuus parantaa huonoa maatalouden kannattavuutta sekä torjua sitä kuuluisaa ilmastomuutosta ja lajikatoa.

Viime vuonna luomutuotteiden myynti Suomessa kasvoi peräti 13 %. Luonnonmukaisesti tuotetulla ruualla on hyvä menekki myös viennissä. Valitettavasti tällä hetkellä vientiin ei riitä luomutuotteita riittävästi. Maakunnassa ihmetellään keskustalaisen vastuuministeri Jari Lepän päätöstä, jonka mukaan uutta luomutukea ei olisi enää mahdollista saada luomualan lisäämiseksi.

Päätös on kuin märkä rätti luomuun siirtymistä harkitsevien tuottajien kasvoille. Päätöksellä ei ole myöskään mitään järjellistä perustetta. Luomuun siirtyminen on viljelijälle aina taloudellisesti riskialtis vaihe joten sitä on tuettava. Pidän myös itsestään selvyytenä, että hallitus lisää Luonnonvarakeskuksen luomututkimuksen rahoitusta.

Kari Kulmala (sin.), Rääkkylä

julkaistu 3.12.

Metsästysharrastusta tuettava

Metsästyksen maine harrastuksena on saanut kolhuja viime vuosina, pitkälti aiheettomasti. Kun miettii, mistä negatiivinen suhtautuminen kansamme perinteikkääseen, entiseen elinkeinoon johtuu, nousee mieleen kaupungistuminen. Megatrendi vie kiihtyvään tahtiin ihmisen luonto-ajattelua väärille raiteille.

Metsästyksestä tehdään pelkkää aiheetonta tappamista. Tässä ajatusmallissa unohdetaan täysin kannanhoidollinen näkökulma.

Metsästyksen näkökulmasta huolestuttavaa on harrastajien keski-ikä. Nuorisoa kiinnostaa vähenevässä määrin harrastuksen pariin siirtyminen. Kun nykyinen metsästäjäsukupolvi poistuu passista, miten kannanhoidolliset asiat tullaan hoitamaan? Tätä ennakoiden eduskunta lähes puolitti alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksun 39 eurosta 20 euroon.

Samalla, kun harrastajat vähenevät, saa ylisuojelu lisää jalansijaa. Luonto muuttuu etäiseksi elementiksi, jonka lainalaisuudet hämärtyvät. Susi on ylisuojelussa menossa kovaa vauhtia väärään suuntaan. Pidänkin hyvänä lakialoitteen valmistelua susikannan rajaamisesta 300 yksilöstä 100 yksilöön.

Jos metsästäjä kritisoi jotain kantaa liian suureksi, hänet automaattisesti leimataan halusta tappaa laji sukupuuttoon. Tämä on väärin. Tällaisia asioita tuskin kukaan metsästäjä haluaa. Suomessa ollaan pitkällä riistakantojen kestävässä hoidossa. Metsästyksen kunnioitus harrastuksena pitäisi palauttaa.

Eero Reijonen (kesk.), Liperi

julkaistu 28.11.

Yhdenvertaisuutta ja inhimillisyyttä vammaispalveluiden taksikyyteihin 

Vammaispalveluiden piirissä oleva asiakas joutuu tilaamaan taksin kahta tuntia aiemmin kuin muut pohjoiskarjalaiset. Tämä koskee niin työssä käymistä, asiointia, yhteiskunnallista osallistumista kuin virkistäytymistäkin. Tällä kaksi vuotta vanhalla päätöksellä haetaan kyytien yhdistelyä eli kustannussäästöjä.

Palveluiden piirissä on 2 500 pohjoiskarjalaista. Eräs vammaispalveluiden piirissä oleva ystäväni kertoi, ettei taksissa ole kertaakaan istunut kukaan toinen yhtä aikaa. Herääkin kysymys, syntyykö kustannussäästöjä?

Näiden palveluiden piirissä oleva ystäväni unohti junamatkallaan tilata taksin kaksi tuntia ennen asemalle tuloaan. Kun hän sitten lähellä määränpäätä soitti taksin, kyseltiin luurin päässä, voisiko ystäväni viettää aikaa parisen tuntia jossakin, vaikkapa kahvilassa. Kun ihminen on tällaisten palveluiden piirissä, ei jalka ehkä nouse, kahvilaan on matkaa ja Herra Pakkasukkokin voi olla viheliäinen seuralainen.

Herää kysymys: Onko käytäntö inhimillinen ja yhdenvertaisuuteen pyrkivä?

Normaalisti taksia tarvitseva tilaa meno- ja paluukyytinsä hyvissä ajoin, olipa vammaispalveluiden piirissä tai ei. Ennakointikin on joskus mahdotonta. Herää kolmas kysymys: Eikö käytäntöä voi purkaa tai kohtuullistaa?

Anne Kikkis Mikkola (kd.), Joensuu

Julkaistu 28.11.2018

Kuka huomaa yksinäisen lapsen? 

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista voi hyvin. Kaikkien oikeudet eivät kuitenkaan toteudu. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan vuonna 2017 tehtiin 76 116 lastensuojeluilmoitusta. Kiireellisesti sijoitettiin 4 081 lasta, 15 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on huolestuttavan yleistä: 13-vuotiaista 13,5 % ja 15 % 15-vuotiaista kokee itsensä usein tai aina yksinäisiksi. Alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista 10 % kokee olevansa näkymättömiä. Erityisen huolestuttavaa on se, että 11 % kokee, etteivät aikuiset huomaa heidän pahaa oloaan.

Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan joka 8. lapsi elää köyhässä perheessä. Näillä lapsilla on suurempi riski tulla kiusatuksi ja jäädä yksin. Taloudellisten huolten rasittamilla vanhemmilla ei aina riitä voimia vastata lasten tarpeisiin.

Toivottavasti Suomeen saadaan viimein kansallinen lapsistrategia, jolla suunnataan huomio lapsiin ja nuoriin. Yhtä tärkeää on saada lainsäädäntötyöhön ja kunnalliseen päätöksentekoon lapsivaikutusten arviointi. Toivottavasti jokaisessa kunnassa perutaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitukset ja pienennetään ryhmäkokoja.

Kouluissa opettajilla on oltava todelliset mahdollisuudet huomioida jokainen oppilas yksilönä.

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.), Joensuu

Halpatyövoima ei ole ratkaisu työvoimapulaan

Akuutti työvoimapula on faktaa monilla, hyvin erilaisilla toimialoilla. Yleisesti tunnettua on hitsaajien, siivous- ja hoitoalan osaajapula.

Miksi on työvoimapula? Siksikö, ettei alan koulutusta ole riittävästi, vai siksi, ettei makseta tarpeeksi? Suomalainen ei sillä palkalla elä, mitä työnantaja tarjoaa.

Halpatyöntekijälle sekin voi olla kymmenkertainen lähtömaahan verrattuna. Vetovoimatekijä.

Asumisen, elämisen ja liikkumisen kalleus johtavat siihen, ettei saadulla palkalla pärjää. Toisaalta asumis- ja toimeentulotuen piirissä olevan ei kannata töihin lähteä, sillä nettona rahaa jää vain marginaalisesti enemmän kuin pelkistä tuista. Tämä on faktaa, eikä tuen saajan vaan järjestelmän vika. Sille on tehtävä eduskunnassa jotain.

Perussuomalaiset ei kannata kaksia työmarkkinoita. Siis työperäisen maahanmuuton lisäämistä kolmansista maista niin, että maksetaan 1 200 euroa kuussa. Koska työntekijä joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin elättääkseen perheensä. Pöyristyttävä on EK:n ehdotus 70 prosentin palkkatuesta. Siis siirtää palkkojen maksu veronmaksajille.

Yritysten kannalta työvoiman tarve on välttämätön tyydyttää. Joensuussa hanke on jo polkaistu käyntiin Business Joensuun toimesta. Osaajia tarveharkinta ei koske.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että meillä on jo EU:n ansiosta 500 miljoonan ihmisen työmarkkinat. Töihin voi tulla EU-kansalaiset vapaasti.

Jussi Wihonen (ps.), Joensuu

Siun sotessa suut tukitaan

Muutama sana mahtavasta Siun sotesta. Itse en ole koskaan tykännyt suuresta ja hienosta vaan pienestä ja toimivasta. Siun sote ei tule koskaan toimimaan kunnolla, ellei ylempiin johtoportaisiin saada ihmisiä, jotka ovat työntekijöiden kanssa samalla aaltopituudella.

Nyt ollaan lähdetty rakentamaan tätä himmeliä pelolla ja pakottamisella. Työntekijät alkavat uupua työtaakan alla. Ennen kunnissa esimiehet tahtoivat työntekijöiden voivan hyvin ja huomioivat näiden tarpeet mm työvuorojen suunnittelussa. Nyt puhuu raha ja työntekijä on se pakollinen paha.

Siun Soten ongelmista ei työntekijät saa puhua, tai tulee varoitus. Näitä varoituksia voi tulla, jos vaikka satut tekemään ilmoituksen vaaratilanteesta tai jostain puutteista. Keskiportaan johtohenkilöstö elää muussa maailmassa.

Sotketaan työyhteisöjä ja muutetaan toimintatapoja. Kukaan ei halua kuunnella työntekijää tai varsinkaan ottaa huomioon hänen tarpeitaan.

Nyt olisi aika lähteä johtoportaan miettimään tekoja millä turvataan työntekijöiden hyvinvointi kaikissa työpisteissä ennen kuin on liian myöhäistä. Tämä vaatii myös päättäjiltä rohkeita kannanottoja ja tekoja valtuustoissa sekä hallituksissa. Yritetään tehdä tästä toimiva juttu.

Mika Hiltunen (ps.), Kontiolahti

Lisää liikuntaa ja hyvinvointia

Suomessa on selvitettävä liikunta- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottoa (vähennyskelpoiset palvelut, vähennyksen suuruus jne.) henkilöverotuksessa. Vähennyksen tavoitteena olisi lisätä laajasti liikunta- ja hyvinvointipalvelujen käyttöä ja näin koko väestön vauvasta–vaariin terveyttä sekä ennaltaehkäistä sairauksia. Mallia toteutukseen voisi ottaa kotitalousvähennyksestä.

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista. Vähennyksen käyttöönoton selvittäminen onkin luonteva ja ajankohtainen toimenpide. Suomalaisten tulisi liikkua ylipäätään enemmän kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti nuorten ja lasten liikkuminen on kuitenkin valitettavalla tavalla polarisoitunut. Osa liikkuu ja harrastaa todella paljon, osa ei juuri lainkaan.

Taustalla on myös tiettyjen harrastusten kalleus. Kaikilla perheillä ei ole samalla tavalla varaa harrastaa. Tämän takia henkilöverotuksen liikunta- ja hyvinvointivähennyksen piiriin tulisi ehdottomasti kuulua myös alaikäisten lasten liikuntaa ja hyvinvointia edistävät palvelut ja mahdollisuuksien mukaan jopa harrastusvälineet. Tämä edistäisi tässä yhteiskunnan ajassa tärkeää mahdollisuuksien tasa-arvoa myös hyvinvoinnin ja liikunnan suhteen.

Tästä hyötyisi laaja-alaisesti koko suomalainen yhteiskunta.

Seppo Eskelinen (sd.), Joensuu

Ensin vietiin lomarahat, nyt halutaan viedä autotkin alta pois

Keskustalainen liikenneministeri Anne Berner kertoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, kuinka dieselautojen myynti tullaan kielletään Suomessa jollain aikavälillä. Tätä Berner perustelee ilmastonmuutoksen ehkäisyllä.

Tällä hetkellä Suomen osuus maailman päästöistä on hurjat 0,1 prosenttia. Liikenteen osuus tästä on Suomessa noin viidennes. Bernerin ehdotus dieselautojen kieltämisestä ilmaston hyväksi on lähinnä naurettava.

On selvää, että kaikki tunnustavat ilmastonmuutoksen ongelmana, mutta keinojen sen hillitsemiseksi tulee olla järkeviä. Esimerkiksi suomalaisen teollisuuden ajaminen Kiinaan liian kunnianhimoisella (siis typerällä) ilmastopolitiikalla saastuttaa maailman mittakaavassa enemmän, koska kiinalaiset tehtaat saatuttavat enemmän kuin suomalaiset.

Jos siis jotakin halutaan tehdä ilmaston nimissä, olisi ilmastovero erityisen saastuttavien maiden tuontituotteille parempi ratkaisu.

Dieselautoja ei siis tarvitse kieltää edes ilmastoon vetoamalla. Sen sijaan dieselautojen käyttövoimavero tulisi poistaa ja samanaikaisesti tulisi laskea sekä bensiinin että dieselin pumppuhintaa vähintään 25–30 senttiä. Näin varmistetaan, että ihmisten liikkumiskustannukset alenevat ja myös teollisuuden kilpailukyky kohennee logistiikkakustannusten alennuttua.

Sanna Antikainen (ps.), Outokumpu

Ikäihmisten mielenterveyspalveluita lisättävä

Viime vuosien palvelurakenneuudistuksessa on jouduttu priorisoimaan entistä tiukemmin sitä, kenelle palveluja tarjotaan. Pikainen haku sekä Eksoten että Siun soten sivuilla, ei tuota osumia ikäihmisten mielenterveyspalveluille. Tosin mielenterveys- ja päihdepalveluista kertovissa osioissa ei palveluille aseteta yläikärajaa. Käytännössä monet ikääntyneet jäävät kuitenkin vaille asiantuntijapalveluja.

Mielenterveyden ongelmat eivät katoa ihmisen täytettyä 65 vuotta. Jopa 20 prosenttia yli 65-vuotiaista on lieviä masennusoireita ja 3–5 prosentillalla vakavan masennuksen kriteerit täyttävää oireilua. Masennus jää helposti tunnistamatta, koska sen oireet sekoittuvat ikääntyneillä usein fyysisiin oireiluihin. Masennuksen myötä saattaa ilmetä myös muistihäiriöitä ja toimintakyvyn laskua.

Ikäihmisten masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla niin kuin muidenkin. Mielialalääkkeitä määrätään ikäihmisille helposti, mutta terapian saaminen on käytännössä mahdotonta. Kuinka käy masentuneen ikäihmisen, jonka omat voimavarat tai varallisuus eivät riitä rajallisiin yksityissektorin terapiapalveluihin? 

Tarvitaan panostusta ikääntyvän väestön mielenterveyspalveluihin. Silloin kun on tarve asiantuntija-apuun, sitä tulee olla saatavilla asiakkaan iästä riippumatta.

Satu Melkko (kd.), Liperi

Pitäisikö nuorten syrjäytymiselle tehdä jotain?

Pitäisikö nuorten syrjäytymiselle tehdä jotain? Meillä on tiedossa riskiryhmät ja tekijät, jotka suurella todennäköisyydellä johtavat yhteiskunnan ulkopuolelle ajautumiseen.

Pitkäaikaistutkimukset osoittavat neljä lapsuuteen liittyvää, syrjäytymistä ennakoivaa tekijää: vanhempien matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat tai pitkäaikainen toimeentulotuen tarve sekä perheen rakenteessa tapahtuneet suuret muutokset. Mitä useampi tekijä perheessä toteutuu, sitä todennäköisemmin lapsi tarvitsee tukitoimia.

Löytyisikö meillä ymmärrystä ja osaamista tukea riskiryhmään kuuluvia ja saada syrjäytymiskehitys poikki? Tarjotaan nuorille hyviä ja kestäviä aikuissuhteita. Yksikin aikuinen kantaa yli kasvamisen haasteiden ja riittää ehkäisemään syrjäytymisen. Mistä nämä aikuiset löytyvät? Koulusta, naapurista, harrastuksista, sukulaisista, mistä vain. Välittäminen ei maksa mitään.

Yhteiskunnan tulee kantaa vastuu. Koulujärjestelmä ei saa pudottaa ketään, luokkakoot pysyvät kohtuullisina, erityisopetusta on saatavilla, luomme uusia tapoja oppia, tuemme koulun yhteisöllisyyden kasvattamista.

Pidämme nuorten harrastusten hinnat kohtuullisina. Julkinen liikunta- ja kulttuuripaikkarakentaminen mahdollistaa harrastamisen kaikille. Valtion ja kuntien tulee tukea nuorten harrastustoimintaa.

Vanhemmille tulee mahdollistaa yhteistä aikaa kasvavien lastensa kanssa.

Harri Väänänen (ps.), Lapinlahti