Kouluterveyskysely: Yläkoululaisten ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet

Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat yleistyneet merkittävästi, selviää keväällä tehdyn kouluterveyskyselyn ensimmäisistä tuloksista. Tyttöjen ja poikien väliset erot ahdistuksen kokemuksessa ovat kyselyn perusteella suuria.

Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi noin viidennes kyselyyn vastanneista 8. ja 9. luokan oppilaista. Tytöistä liki joka kolmas koki ahdistuneisuutta, pojista vain alle kymmenes.

Aiempina vuosina 2013–2019 ahdistuneisuutta kertoi kokeneensa noin joka kymmenes vastaaja. Tytöistä ahdistuneisuudesta kertoi hieman alle viidennes ja pojista joka kahdeskymmenes.

Kouluterveyskyselyssä ei ole kysytty ahdistuneisuudesta ennen vuotta 2013.

Myös yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt

Kyselyissä vuosina 2017 ja 2019 itsensä tunsi yksinäiseksi joka kymmenes vastaaja. Tuoreimmassa kyselyssä yksinäisyyttä koki jo vajaa viidennes vastaajista.

Tytöt kokivat myös yksinäisyyttä useammin kuin pojat. Tytöistä yksinäisyydestä kertoi hieman yli viidennes, pojista noin joka kymmenes. Yksinäisyydestä ei ole kysytty kouluterveyskyselyssä ennen vuotta 2017.

Lisäksi nuoret kokivat kevään kyselyssä terveytensä aiempaa heikommaksi: joka neljäs vastaaja koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Aiempina vuosina 2006–2019 näin koki vajaa viidennes nuorista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Tämän vuoden kyselyyn vastasi reilu 90  000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta.

Loput kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan syksyllä ja loppuvuonna.

THL: Syyt epäselviä, mutta pandemialla lienee vaikutusta

Kouluterveyskyselyssä ei suoraan kysytty, mistä ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemukset johtuvat. THL:n tiedotteessa kuitenkin arvioidaan, että aiempia vuosia korkeimmissa luvuissa näkyy todennäköisesti koronapandemian vaikutus.

THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan korona-aika on ollut nuorille raskasta. Siihen on liittynyt paljon epävarmuutta, arjen struktuurien vähenemistä ja yksinoloa.

Nuorten koulunkäyntiä, vapaa-aikaa ja harrastuksia on rajoitettu voimakkaasti. Samanaikaisesti opiskeluhuoltopalvelut ovat olleet käytössä vain rajoitetusti, tiedotteessa sanotaan.

THL:n mukaan tytöt ovat olleet poikia enemmän huolissaan pandemiasta ja erityisesti läheisten sairastumisesta. Etäopiskelu ja rajoitustoimet ovat vaikuttaneet tyttöihin poikia voimakkaammin.

–  On tärkeää selvittää ahdistuneisuuden taustatekijöitä ja löytää oppilasryhmät, jotka ovat kaikkien haavoittuvimpia. Tästä saamme lisää selvyyttä, kun kyselyn aineistoa ryhdytään analysoimaan tarkemmin syksyllä, Aalto-Setälä toteaa tiedotteessa.