play

Poliisihallitus selvitti ministeriölle: Suunnitelmallinen turvallisuusalan valvonta on jäänyt joissain poliisilaitoksissa muiden työtehtävien jalkoihin

Poliisihallituksen selvityksen mukaan poliisi peruutti viime vuonna yli 750:n yksityisellä turvallisuusalalla toimivan ihmisen luvat.

Poliisihallituksen selvityksen mukaan poliisi peruutti viime vuonna yli 750:n yksityisellä turvallisuusalalla toimivan ihmisen luvat. Kuva: Markku Ulander / LEHTIKUVA

Markku Uhari / STT

Poliisi peruutti viime vuonna yhteensä 753:n yksityisellä turvallisuusalalla toimivan ihmisen luvat, ilmenee Poliisihallituksen sisäministeriölle antamasta selvityksestä. Peruutetuista luvista 122 kohdistui järjestyksenvalvojiin ja 40 vartijoihin. Yhteensä poliisi teki erilaisia luvanperuutuksia yli 1 100.

Selvityksestä ei ilmene, mistä syistä luvat on peruutettu, mutta selvityksen mukaan esitutkinnassa pitäisi aina tarkistaa, onko rikoksesta epäillyllä voimassa oleva lupa toimia järjestyksenvalvojana tai vartijana. Viime vuoden lopussa Suomessa oli 36 373 luvallista järjestyksenvalvojaa ja vartijoita puolestaan 16 815. Yhteensä poliisi oli myöntänyt viime vuoden loppuun mennessä yli 64 450 erilaista lupaa yksityiselle turvallisuusalalle.

Alan elinkeinolupia poliisi peruuttaa vuosittain joitain kymmeniä, mutta useimmiten luvanhaltijan omasta pyynnöstä. Lupia oli viime vuoden lopussa voimassa noin 940.

Poliisihallitus ei kuitenkaan pystynyt ministeriölle antamassaan kirjeessä vastaamaan kaikkiin esitettyihin kysymyksiin toivotussa määräajassa. Selvityksestä ei esimerkiksi ilmene, miten usein yksityisen turvallisuusalan valvonnassa tulee ilmi jotain sellaista, mikä johtaisi rikostutkintaan.

– Poliisi tekee säännöllistä valvontaa, mutta mikään ulkopuolinen valvonta ei ole kaikenkattavaa. Turvallisuusalan yritysten omavalvonta on aivan keskeistä. Työnantajan pitää huolehtia riittävästä perehdytyksestä ja koulutuksesta sekä siitä, että yrityskulttuuri on kunnossa ja työntekijät ymmärtävät ja noudattavat pelisääntöjä ja toiminnan arvoja, poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sanoo Poliisihallituksen tiistaisessa tiedotteessa.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) pyysi julkisuudessa olleiden voimankäyttötilanteiden vuoksi Poliisihallitukselta selvitystä siitä, miten poliisi valvoo yksityistä turvallisuusalaa. Joulukuussa Itä-Uudenmaan poliisi kertoi tutkivansa järjestyksenvalvojien epäiltyjä väkivaltaisuuksia pääradan juna-asemien yhteydessä pääkaupunkiseudulla. Tutkinnassa on useita epäiltyjä.

Viikonloppuna nainen kuoli Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassa vartijoiden voimankäyttötilanteessa.

– Kansalaisten on voitava luottaa turvallisuusalan toimijoiden ammattitaitoon. Oli kyse viranomaisista tai turvallisuusyritysten työntekijöistä, Mikkonen kirjoitti maanantaina Twitterissä.

Poliisi on kertonut Ison Omenan tilanteen lähteneen siitä, että kauppakeskuksessa asioinut mies oli pyytänyt vartijat paikalle, koska mies koki naisen kohdistaneen häneen jonkinlaista häirintää. Poliisi tutkii naisen kuolemaa epäiltynä kuolemantuottamuksena, ja maanantaina poliisi kertoi kuulustelleensa neljää rikoksesta epäiltynä. Tiistaina poliisi kertoi jatkavansa sen selvittämistä, mitä voimankäyttötilannetta edelsi. Poliisi suunnittelee tiedottavansa tutkinnasta lisää keskiviikkona iltapäivällä.

STT:n tietojen mukaan uhri oli 35-vuotias Espoossa asunut nainen. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta saatujen tietojen mukaan nainen joutui lievän pahoinpitelyn uhriksi vuonna 2018. Hänellä ei ole 2000-luvulta rikoshistoriaa asuinseutunsa tuomioistuimissa. Vuodelta 2009 naiselta löytyy maininta myös haetusta ja myönnetystä lähestymiskiellosta.

Valmistuneessa selvityksessä Poliisihallitus arvioi, että yksityisen turvallisuusalan valvonnassa on eroja eri poliisilaitosten välillä. Toisaalla alan toimijoita valvotaan suunnitelmallisesti hyödyntämällä poliisihallinnon ohjeita, kun taas toisaalla alan valvonnassa on suunnitelmallisuus jäänyt muiden työtehtävien vuoksi vähemmälle ja valvontaa kohdistetaan alaan ainoastaan tapauksissa, joissa epäiltyjä epäkohtia tulee ilmi.

Selvityksen mukaan Poliisihallituksen tietoon ei ole tullut, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutus olisi riittämätöntä.

– Poliisiammattikorkeakoululta saadun tiedon mukaan myös voimankäyttö- ja järjestyksenvalvojakouluttajat ovat pääosin olleet tyytyväisiä saamaansa koulutukseen, selvityksessä todetaan.

Poliisijohtaja Heikinheimo arvioi tiistaina, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutuksen riittävyys on syytä ottaa tarkasteluun.

– Tarpeeton voimankäyttö ei ole millään tavoin hyväksyttävää, Heikinheimo sanoo.

Poliisihallitus kertoo ministeriölle alkaneensa viime vuonna kehittää sitä, miten poliisi valvoo turvallisuusalan toimijoita.

– Kyse on lupavalvonnan yhtenäistämisestä ja kehittämisestä siten, että lupavalvonta toteutettaisiin poliisissa yhtenevästi ja suunnitelmallisesti niissä tilanteissa, joissa valvontatarve on olemassa laajempana kuin yksittäiseen lupaan tai lupalajiin kohdistuvana, selvityksessä todetaan.

Työn on määrä jatkua tänä vuonna.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi