VM:n muutosjohtajan terveiset Pohjois-Karjalaan: ”Hyvinvointialue on valtava elinvoiman lähde”

Mainos. Valtiovarainministeriön muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen katsoo näköalapaikalta hyvinvointialueiden rakentumista.

Hän on havainnut yleisen ilmiön, jossa ihmiset käpertyvät oman alueen ongelmiin kuvitellen asioiden olevan muualla paremmin.

Työvoiman ja rahan riittävyys asettavat haasteita, lisäksi yhteisenä nimittäjänä hyvinvointialueilla on poliittinen jännittyneisyys. Päijät-Hämeessä hallintosäännöstä valitettiin hallinto-oikeuteen, ja Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa puhuttivat valmistelusta oman viran ohella vastaavan johdon määräaikaiset palkanlisät. Täysin kivuttomasti muutos ei suju missään.

– On hyvä lohduttautua sillä, että kaikkialla on sama tilanne. Se ei johdu siitä, että ihmiset olisivat pahansuopia, vaan ollaan keskellä uutta asiaa. Monella poliitikolla on isot odotukset siitä, millaisia muutoksia arjen palveluihin tehdään. Se voi törmätä realiteetteihin, jolloin tulee turhautumisia.

Hyvinvointialue on Ahosen mukaan uusi päätöksenteon taso, johon ihmiset ovat tulleet mukaan yksilöinä, eivätkä ryhmäytyminen ja päätöksentekokulttuuri ole vielä muotoutuneet.

– Pitää antaa aikaa poliitikkojen ja viranhaltijoiden vuorovaikutukselle, jotta se alkaa toimia kunnolla. Kuuluisista hyveistä armeliaisuus omaa työtä kohtaan on kultaakin kalliimpaa. Kaikki ei mene ehkä juuri tällä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiat alkavat sujua, kun kulmat aikaa myöten hioutuvat.

Ahonen on huomannut myös sen, että ministeriö ja hyvinvointialueet asetetaan helposti vastakkain.

– Olennaista on se, että tunnistamme omat roolimme. Uudistus tehdään ennen kaikkea alueilla. Oma roolini valtiolla on tukijan rooli. Aika usein ministeriön edustaja pyritään asettamaan tuomariksi, mutta sellaiseen emme suostu. Kunkin viranomaisen tehtävänä on noudattaa lakia, kuten teillä Pohjois-Karjalassakin on hyvin tehty.

Arvostusta Siun sotelle

Muutosjohtaja jakaa hyvinvointialueet kahteen kategoriaan: niihin, joissa vuodenvaihteen siirtymä sujuu suhteellisen sulavasti, ja niihin, joissa ilmenee sählinkiä.

– Häiriöihin vain pitää varautua ja korjata ne mahdollisimman nopeasti, hän kannustaa.

VM:stä ja muilta hyvinvointialueilta aistii arvostusta Siun sotea kohtaan, vaikka maakunnan sisällä sitä ei välttämättä aina havaitse.

– Aika moni ottaa Siun soten perustoiminnasta esimerkkiä. Se on ainoa koko maakunnan laajuinen kuntayhtymä, jossa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi ovat yhdessä ja integraatiota mietitty pidempään kuin muualla, Ahonen kiittää.

Silti Siun sotessa riittää tehtävää ja kehitettävää. Tänä vuonna työllistää erityisesti tuplahallinto.

– Pohjois-Karjalassakin tulee olemaan ihan erilainen demokratiamalli, uusi julkisen hallinnon taso. Sen rakentaminen vaatii paljon työtä.

Vaikka hyvinvointialueista puhutaan megaorganisaatioina, uudistus tapahtuu Ahosen mukaan ruohonjuuritasolla, pienissä yksiköissä

– Lähiesihenkilöiden tulee olla sitoutuneita muutokseen, jotta se oikeasti menee hallitusti eteenpäin. Miten meillä löytyy viisautta yhtä aikaa satsata työelämän kehittämiseen, työssä jaksamiseen ja lähiesimiestyöhön? Siinä on pohdinnan paikka koko valtakunnallisesti.

Käynnissä merkittävä elinvoimauudistus

Julkisuudessa on puhuttu vain vähän siitä, että käynnissä on merkittävä elinvoimauudistus, joka ei koske pelkästään sotea ja pelastustoimea, Ahonen huomauttaa.

– Hyvinvointialue on valtava elinvoiman lähde, jolloin yhteistyö kuntiin, yrityksiin, maakuntaliittoihin ja ely-keskuksiin nousee isoon rooliin.

Ahonen myös muistuttaa, miksi historiallista sote-uudistusta ylipäätään tehdään: siksi, että ihmiset saisivat paremmat palvelut kustannustehokkaalla tavalla.

Hyvinvointialueiden valmistelijat ratkovat monimutkaisia vyyhtejä, jotka liittyvät talouden lisäksi tietotekniikkaan ja juridiikkaan. Se on uudenlainen opin paikka muutoksen valmistelijoille.

– Olen perusoptimisti, joten minusta tämä on mainio hyppy muutosjohtamisosaamiselle. Tällainen kantapään kautta tuleva oppi synnyttää työelämään huikeita moniosaajia.

Pohjois-Karjalaan Ahosella on kannustuksen sanoja:

– Vaikka nyt tuntuisi, että teillä on paljon tuskaa siellä, tulette vielä nauttimaan etumatkasta. Vuodenvaihteessa ilmenee varmasti häiriöitä joillakin alueilla, ja te voitte hykerrellä ja keskittyä palvelujen kehittämiseen. Jos vielä yhteistyö on vakiintunut poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa, olette todella hyvällä mallilla lähdössä liikkeelle.

Sisältö on Karjalaisen yhteistyökumppanin tuottamaa.