Yhdysvaltojen välivaaleissa puhalsi ennennäkemätön sininen puhuri. Tiistain vaaleissa demokraatit murskasivat presidentti Donald Trumpin ympärille kietoutuneet republikaanit niin edustajainhuoneessa kuin senaatissa.
Demokraattien vaalivoitto edustajainhuoneessa oli odotettu, mutta murskavoitto senaatissa yllätti vaaligallupitkin. Tulos oli niin ylivoimainen, että Trumpinkin oli pakko se mukisematta hyväksyä.
Demokraattien voitto ei perustunut heidän hyvyyteensä vaan Trumpin toisen presidenttikauden karmeuteen. Trump lupasi amerikkalaisille lisää vaurautta, mutta Trumpin tullipolitiikka ja aloittamansa Iranin sota vaikuttivat päinvastoin. Tuontitullit nostivat tavaroiden hintoja ja sota polttoaineiden hintoja. Rikastumisen sijaan amerikkalaiset kokivat köyhtyvänsä samaan aikaan kun Trumpin lähipiiri jatkoi vaurastumistaan.
Nuoret sukupolvet ottivat päätäntävallan.
Vaaleissa paikallistasolla vastustettiin paljon muutakin Trumpin tukemaa, kuten teknologiajättejä ja etenkin niiden tarvitsemia datakeskuksia. Näin kävi muun muassa aiemmin vahvoissa republikaaniosavaltioissa Teksasissa ja Trumpin varapresidentin J.D. Vancen kotiosavaltiossa Ohiossa.
Trumpia vastaan kääntyneet protestivaalit olivat samalla osoitus siitä, että amerikkalainen demokratia kesti presidenttinsä yritykset heikentää sitä.
Kun uusi kongressi kokoontuu tammikuun alussa, se laittaa kapuloita Trumpin rattaisiin. Mikään ei etene, sillä myös Trump tulee käyttämään veto-oikeuttaan. Viedäkseen Trumpin hallinnolta ilmaa edustajainhuone käynnistänee tutkintoja hallinnon toiminnasta.
Ulkopolitiikassa Trumpilla on edelleen valtaa, ja siksi Euroopassa on oltava varuillaan ja edelleen vahvistettava Ukrainan tukemista. Nöyryytetty Trump voi yhä olla vaarallinen. Hänen presidenttikauttaan on jäljellä reilut kaksi vuotta.
Jo nyt on kuitenkin syytä toivoa, että Yhdysvaltojen vaalitulos olisi lopun alkua maailmanpoliittiselle hulluudelle, joka alkoi finanssikriisistä vuonna 2008. Suomessa hulluus on näkynyt talouden kitumisena, valtion velkaantumisena, turvallisuusympäristön heikentymisenä ja, kuten muuallakin, poliittisten äärilaitojen suosion nousuna.
Yhdysvaltojen välivaaleja on kutsuttu sukupolvivaaleiksi. Ylen lähetyksessä Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen arvioi, että vaaleissa nykypolitiikkaan turhautuneet nuoret sukupolvet ottivat päätäntävallan tulevaisuutensa. Tätä samaa on jo nähty muun muassa Unkarissa sekä Serbiassa, jossa vanha valta kaatui opiskelijaliikkeen voimin.