Ravitsemissuositusten mukainen ruokakassi pärjäsi parhaiten vertailussa

Ravitsemussuositusten mukainen sekasyöjän ruokakassi pärjää vertailussa hyvin, kun hiilidioksidipäästöt suhteutetaan kassin sisältämiin ravitsemusarvoihin, ilmenee tuoreesta selvityksestä.

–  Mitä monipuolisemmin ruokakassissa on elintarvikkeita, sitä paremmin saa erilaisia ravintoaineita ja sitä vähemmän ostoksissa korostuvat yksittäisen tuotteen hiilipäästöt, kertoo selvityksen tehnyt Senja Arffman.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n tilaamassa selvityksessä hiilidioksidipäästöiltään selvästi pienin kassi on kasvispainoitteista ruokaa syövillä nuorilla kaupunkilaisilla. Kasvispainotteinen kassi jäi kuitenkin ravintoaineiden suhteen sen verran heikommaksi, että suositusten mukainen kassi kiri tässä vertailussa kokonaisuutena niukasti edelle.

–  Suositusten mukaisesta kassista saadaan selkeästi eniten ravintoaineita, Arffman painottaa.

Hän on laillistettu ravitsemusterapeutti ja hiililaskennan johtava asiantuntija ympäristölaskentaan erikoistuneessa yhtiössä Envitecpolisissa.

MTK tilasi selvityksen Envitecpolisilta. Selvitystä varten kootut ruokakassit pohjautuvat S-ryhmän ostodataan.

–  Ravitsemuksesta ja ruoan hiilipäästöistä puhutaan paljon erikseen, mutta niitä tulisi tarkastella myös kokonaisuutena, Arffman muistuttaa.

Selvityksessä laskettiin ruokakasseille ravintoaineiden määrät, hiilipäästöt sekä nämä molemmat huomioiva vertailuluku eli CO2-ravintoainetiheysindeksi.

Ravitsemussuositusten mukaisen ruokakassin lisäksi vertailtavaksi muodostettiin neljä erilaista ruokakassia kunkin kotitalousryhmän suosimista tuotteista S-ryhmän ostodatan painotusten mukaan.

Valikoidut kotitalousryhmät olivat 34-vuotias isossa kaupungissa asuva sinkku tai pariskunta, lapsiperheelliset koko Suomen alueelta, taajama-alueella asuva 35–64-vuotiaiden pientalous sekä maaseudulla asuva yli 64-vuotiaiden pientalous.

Ravitsemussuositusten mukainen ruokakassi monipuolisin

Ravitsemussuositusten mukaisen sekasyöjän kassissa ostoslista on monipuolisin. Listaan kuuluu kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyvätuotteita sekä lihaa ja muita erilaisia proteiininlähteitä. Mukaan mahtuu myös herkuttelutuotteita.

Kaikissa muissa kuin ravitsemussuositusten mukaisessa ruokakassissa erilaisten ravintoaineiden saanti jäi suositusta alhaisemmaksi.

Alle 34-vuotiaiden kaupunkilaisten ostojen pohjalta tehdyn kassin CO2-ravintoainetiheysindeksi ylti melkein tasoihin suositusten mukaisten kassin kanssa. Nuorten kaupunkilaisten kassissa ei ollut maito- tai lihaperäisiä tuotteita, mutta kylläkin kalaa ja kananmunia.

Jokainen selvityksen ruokakassi sisälsi siis eläinperäisiä tuotteita.

Lapsiperheiden ja iäkkäiden maalaisten ruokakasseista syntyi päästöjä eniten suhteessa ravitsemukseen.

Lapsiperheiden ruokakassi tuottaa eniten hiilipäästöjä

Lapsiperheiden ruokakassissa korostuivat maitotaloustuotteet ja liha, mikä nostaa ravintoaineiden saantia, mutta samalla myös hiilipäästöjen osuutta. Hiilidioksidipäästöjä lapsiperheiden ruokakassi tuotti selvästi eniten.

Erityisesti maaseudulla asuvien ikäihmisten ostosten pohjalta laadittu ruokakassi jäi ravitsemuksellisesti muita heikommaksi. Heidän kassissaan korostuivat hiilipäästöiltään pihit tuotteet, kuten juurekset ja peruna. Kasvisten ja hedelmien osuus oli kuitenkin määrällisesti muita vähäisempi ja yksipuolisempi.

Arffman huomauttaa, että maaseudulla asuvat voivat kuitenkin täydentää ruokavalikoimaansa muun muassa metsästyksellä, kalastuksella, sienestyksellä, marjastuksella ja kotipuutarhan tuotteilla.

---

Juttua on korjattu 10.2. klo 19.39: Juttua on korjattu ja täydennetty sen selventämiseksi, ettei kyse ole ruokavalioiden vaan suositusten ja ostosdatan perusteella koottujen esimerkkiruokakassien vertailusta. Muun muassa Otsikko on muutettu, kasvisruokaa syövät on muutettu kasvispainotteista ruokaa syöviksi. Lisäksi juttuun on lisätty tiedot, että nuorten kaupunkilaisten kassissa oli myös kalaa ja kananmunia ja että jokainen selvityksen ruokakassi sisälsi siis eläinperäisiä tuotteita.