Tulosta tämä sivu
Sään armoilla

Vähälumisimmat talvet ovat vuosilta 2014 ja 2020 – lumipeite on ohentunut maaliskuussa viime vuosikymmeninä

Tältä näyttivät Reijolan peltoaukeat tammikuun 23. päivänä 2020. Tältä näyttivät Reijolan peltoaukeat tammikuun 23. päivänä 2020.

Lumipeitteen määrä vaihtelee eri vuosina Suomessa. Trendinä on ollut lumitalvien lyheneminen, minkä vuoksi lumipeite hupenee lähes olemattomiin jo maaliskuussa ainakin eteläisessä Suomessa.

Pohjois-Karjalassa on ollut vähiten lunta vuosien 2014 ja 2020 maaliskuussa. Vertailu alkaa vuodesta 1959, josta vuodesta lähtien Ilmatieteen laitokselta on saatavissa tietoja lumensyvyyksistä Pohjois-Karjalan osalta.

Helsingin Kaisaniemen lumensyvyystiedot alkavat jo vuonna 1893. Rannikkoseudulla muutos vähälumisiin talviin on ollut dramaattinen. Vielä 1950-luvulla Helsingin talvet olivat lumimääriltään nykyisten Pohjois-Karjalan talvien kaltaisia.

Olen vertaillut lumensyvyyksiä maaliskuun 20. päivältä Helsingistä vuodesta 1893 lähtien ja Pohjois-Karjalasta vuodesta 1959, josta alkaen tietoja löytyy Tohmajärven Kemiestä. Lisäksi vertailussa ovat Lieksan Lampela ja Valtimon kirkonkylä, joista lumensyvyystietoja on vuodesta 1970 lähtien.

Sotavuonna 1942 Helsinki oli hukkua lumeen

Helsingin Kaisaniemessä on lunta ollut maaliskuun 20. päivänä eniten vuosina 1916 ja 1942, jolloin mittaus osoitti 89 sentin lumensyvyyttä. Ensimmäisenä jatkosotatalvena Helsinki oli siis lähes hukkua lumeen.

Runsaasti lunta on ollut myös vuosina 1931 (80 senttiä), 1900 (79), 1898 (79), 1902 (79), 1926 (75) ja 1951 (70). Kaikki erittäin runsaslumiset talvet ovat siis vähintään noin 70 vuoden takaa.

1980-luvulla talvet alkoivat lyhentyä Helsingissä.  Ensimmäinen vähälumisten talvien sarja alkoi vuodesta 1989 ja kesti vuoteen 2000 asti.

 

Tuon jakson viitenä vuotena (1989, 1990, 1992, 1993 ja 1997) lunta ei enää ollut 20. maaliskuuta. Vähän lunta oli myös vuosina 1991 (2), 1995 (1) ja 1998 (8 senttiä).

Toinen erittäin vähälumisten talvien jakso alkoi Helsingissä vuonna 2014. Vuosina 2015, 2019 ja tänä vuonna lumipeite näytti nollalukemia 20. maaliskuuta.

Tämä talvi ollut kaikkien vähälumisin

Itse asiassa tämä talvi on ollut kaikkien vähälumisin ja lyhin.  Pisin lumijakso (30.11. – 3.12.) on kestänyt Helsingissä tänä talvena vain neljä päivää.

Helsingin lumipeite on ollut 20. maaliskuuta tällä vuosikymmenellä (2011 – 2020) sentään keskimäärin 15 senttiä, kun se vuosina 1991 - 2000 oli vieläkin pienempi eli 12 senttiä.

Lumisimmat vuosikymmenet ovat Helsingissä olleet 1951 - 60 (48) ja 1941 - 50 (keskimäärin 47 senttiä).

Kuutostien-ymparisto-Reijolassa-oli-lahes-lumeton-18-maaliskuuta-2020 Kuutostien ympäristö Reijolassa oli lähes lumeton 18. maaliskuuta 2020.

Tohmajärven lumisin vuosikymmen on ollut 1981 - 90, jolloin edellä mainittuna päivänä lunta oli keskimäärin 69 senttiä. Seuraavana kahtena vuosikymmenenä lumipeite oli 60 senttiä ja viimeisin vuosikymmen (2011 - 20) toi lukemat 45 senttiä.

Runsaslumisimmat talvet Tohmajärvellä ovat olleet tarkastelemallani vertailujaksolla vuosina 1981 (105 senttiä), 1984 (94), 1966 (93), 1971 (87), 1974 (86) ja 1988 (86 senttiä). Vähiten lunta puolestaan on ollut vuosina 1967 (3), 2020 (4) ja 2014 (5 senttiä).

Lieksan Lampelassa (1970 - 2020) tämä talvi on ollut vuoden 2014 lailla vähälumisin, sillä maaliskuun 20. päivänä mittaus osoitti nollalukemia. Vähän lunta on ollut myös vuonna 2010, jolloin oli 10 sentin lumikerros. Suurimmat nietokset Lieksassa ovat vuosilta 1981 (97), 2000 (90) ja 2002 (85 senttiä).

 

Valtimon kirkonkylällä (1970 - 2020) tämä talvi on ollut Lieksan tavoin kaikkein vähälumisin. Mittaus 20. maaliskuuta osoitti kolmen sentin lumensyvyyttä. Vähän lunta on ollut myös vuosina 2014 (8 senttiä), 1990 (14) ja 1997 (18 senttiä).

Myös Valtimolla talvi 1981 oli runsaslumisin 100 sentin nietoksillaan. Paljon lunta oli 20. maaliskuuta myös vuosina 1988 (92 senttiä), 1984 (90) ja 1974 (88 senttiä).

Suurin yksittäinen lumensyvyys on ollut 20. maaliskuuta tarkastelemallani 50 vuoden vertailujaksolla Nurmeksen Mujejärvellä, jossa vuonna 2000 mitattiin 126 sentin kerros.

  Joulun-alla-2212-lunta-oli-viela-mukava-maara-mutta-se-suli-pois-tammikuussa Joulun alla 22.12. lunta oli vielä mukava määrä, mutta se suli pois tammikuussa.

Näyttää vahvasti siltä, että vähälumiset talvet ovat yleistymässä 2000-luvulla myös Pohjois-Karjalassa, vaikka täällä leudontuva talvisää ilmenee usein runsaimpina sateina, jotka maan keski- ja itäosissa satavat lumena.

Aina eivät talvet 2000-luvullakaan ole siis olleet vähälumisia. Väliin mahtuu erityisen runsaslumisia talvia, kuten vuosina 2000 (74), 2005 (86), 2010 (78), 2012 (76) ja 2011 (70) Tohmajärven Kemiestä poimittuina.

Lumet sulivat vuonna 1981 vasta toukokuussa

Talvi tuli Pohjois-Karjalaan ennätysaikaisin jo lokakuussa vuonna 1980, ja lumitalvi jatkui yhteen menoon reilusti yli puoli vuotta.

Vielä vappuna 1981 nietokset olivat massiiviset. Ilomantsin Välivaarassa lunta oli 80 senttiä, Joensuun lentoasemalla Liperissäkin 66 senttiä.

Kymmenen päivää myöhemminkin 10. toukokuuta pääsi vielä hiihtämään, sillä Lieksan Lampelassa lunta oli 41 senttiä ja Joensuun lentoasemalla 35.

 Vuoden 1981 harvinaisen pitkästä talvesta ja myöhäisestä kesän tulosta kerron tarkemmin myöhemmissä blogeissani.

Lumensyvyydet 20. maaliskuuta/keskimäärin

Helsinki Kaisaniemi:

1894 – 1903: 47 senttiä

1904 – 1910: ei tietoja

1911 – 1920: 39

1921 – 1930: 31

1931 – 1940: 31

1941 – 1950: 47

1951 – 1960: 48

1961 – 1970: 34

1971 – 1980: 24

1981 – 1990: 30

1991 – 2000: 12

2000 – 2010: 21

2011 – 2020: 15

Tämä vuosi: 0 senttiä

 

Lieksa Lampela:

1971 – 1980: 52

1981 – 1990: 61

1991 – 2000: 61

2001 – 2010: 55

2011 – 2020: 33

Tämä vuosi: 0 senttiä

 

Tohmajärvi Kemie:

1961 – 1970: 58

1971 – 1980: 58

1981 – 1990: 69

1991 – 2000: 60

2001 – 2010: 60

2011 – 2020: 45

Tämä vuosi: 4 senttiä

 

Valtimo kirkonkylä:

1971 – 1980: 57

1981 – 1990: 70

1991 – 2000: 57

2000 – 2010: 50

2011 – 2020: 36

Tämä vuosi: 3 senttiä

Lumensyvyys 20. maaliskuuta vuosina 1971 – 2020 eli viimeisen 50 vuoden aikana:

Helsinki Kaisaniemi:

1971: 24

1972: 4

1973: 26

1974: 31

1975: 0

1976: 27

1977: 34

1978: 32

1979: 41

1980: 20

1981: 55

1982: 50

1983: 4

1984: 50

1985: 38

1986: 33

1987: 37

1988: 36

1989: 0

1990: 0

1991: 2

1992: 0

1993: 0

1994: 16

1995: 1

1996: 33

1997: 0

1998: 8

1999: 48

2000: 7

2001: 18

2002: 15

2003: 18

2004: 26

2005: 29

2006: 29

2007: 1

2008: 0

2009: 18

2010: 60

2011: 52

2012: 25

2013: 49

2014: 4

2015: 0

2016: 2

2017: 0

2018: 16

2019: 0

2020: 0

 

Lieksa Lampela:

1971: 76

1972: 39

1973: 35

1974: 75

1975: 41

1976: 59

1977: 43

1978: 48

1979: 50

1980: 57

1981: 97

1982: 66

1983: 57

1984: 78

1985: 44

1986: 54

1987: 58

1988: 78

1989: 53

1990: 22

1991: 63

1992: 46

1993: 45

1994: 75

1995: 58

1996: 67

1997: 43

1998: 70

1999: 57

2000: 90

2001: 56

2002: 85

2003: 67

2004: 53

2005: 62

2006: 68

2007: 25

2008: 44

2009: 30

2010: 55

2011: 61

2012: 40

2013: 46

2014: 0

2015: 10

2016: 24

2017: 36

2018: 58

2019: 50

2020: 0

Suurimpia lumensyvyyksiä Pohjois-Karjalassa 20.3. (1970-2020):

Senttiä, havaintoasema, vuosi

126 Nurmes, Mujejärvi, 2000

115 Joensuu, Huhtilampi, 1981

112 Outokumpu, Maljasalmi, 1981

110 Lieksa, Koli 1981

109 Outokumpu, Viuruniemi, 1981

109 Liperi, lentoasema 1981

107 Juuka, Niemelä 1981

106 Liperi, lentoasema 1994

105 Lieksa, Koli 1994

105 Ilomantsi, Välivaara 1981

105 Tohmajärvi, Kemie 1981

Tilastot: Eero Könönen, lumensyvyydet on poimittu ja keskiarvot laskettu Ilmatieteen laitoksen arkiston tiedoista

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi