Ruotsissa ei uskota Suomen kiirehtivän Natoon ennen länsinaapuria – Tutkija ennustaa Naton reagoivan, jos Turkki todella ratifioisi vain Suomen jäsenyyden ilman Ruotsia

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on kutsunut kaikkien puolueiden edustajat koolle täksi illaksi keskustelemaan Nato-jäsenyysprosessin tilanteesta.

Muun muassa Göteborgs-Posten-lehden lähteiden mukaan oppositiossa on oltu hyvin tyytymättömiä Kristerssonin toimintaan Nato-prosessin ympärillä.

Lehden mukaan maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson aikoo vaatia kello 18 Suomen aikaa alkavassa tapaamisessa pääministeriä tekemään pesäeroa hallituksen tukipuolueeseen ruotsidemokraatteihin. Puolueen Turkki- ja islamvastaisten lausuntojen katsotaan vain heikentäneen Ruotsin asemaa.

^{Ruotsalaistutkijat} puolestaan eivät usko Turkin johdon tuoreiden kommenttien Nato-ratifioinneista johtavan siihen, että Suomi kiirehtisi puolustusliiton jäseneksi ennen Ruotsia – ainakaan kovin nopeasti.

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Jacob Westberg muistuttaa uutistoimisto TT:n haastattelussa Suomen päättävän myös jäsenyyden ratifioinnin jälkeen lopulta itse, milloin se liittyy Natoon. Westberg ennustaa Naton reagoivan, jos Turkki todella ratifioisi vain Suomen jäsenyyden ilman Ruotsia.

– Pääsihteeri Jens Stoltenberg ja muut Naton edustajat antaisivat luonnollisesti siinä tilanteessa suosituksia (miten toimia), Westberg arvioi.

Hän korostaa, että Naton olisi vaikea suunnitella Itämeren alueen puolustusta siten, ettei Ruotsi ole jäsenenä mukana kuviossa.

– Jos Suomi saa vahvoja viestejä Natosta siitä, että puolustusliiton mielestä olisi odotettava Ruotsia, niin luultavasti Suomi asettuu samalle kannalle, Westberg uumoilee.

Tilanne kuitenkin Westbergin mukaan muuttuu, jos Ruotsin tie Naton jäseneksi näyttää venyvän kuukausien tai jopa vuoden pituiseksi. Silloin Suomessa todettaneen, että liittyminen Natoon yksin palvelee parhaiten maan turvallisuutta.

– Luulen, että tällainen vaihtoehto arvioidaan paremmaksi kuin se, että molemmat maat jäävät pitkäksi aikaa Naton ulkopuolelle, Westberg sanoo.

Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antaisi maansa parlamentille esitystä Suomen jäsenyyden ratifioinnista ennen toukokuun vaaleja. Niiden jälkeen Westberg taas ennustaa Yhdysvaltain paineen Turkkia kohtaan kasvavan merkittävästi.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Afrikka- ja Lähi-itä-ohjelmien johtajan Aras Lindhin mukaan Erdoganin sunnuntain kommentit Suomen Nato-jäsenyydestä saattoivat olla suunnattuja kokonaan muualle.

Lindhin mukaan Erdogan nimittäin kiirehti samassa esiintymisessään myös Turkin ja Syyrian suhteiden normalisoimista, ja siihen tämä tarvitsee Venäjän myötävaikutusta. Vihjaus Venäjän rajanaapurin Suomen mahdollisesti pikaisesti toteutuvasta Nato-jäsenyydestä olisi siten ollut vain yritys painostaa Moskovaa, Lindh arvioi Dagens Nyheterin haastattelussa.