play

Nobelin rauhanpalkinto vangitulle valkovenäläisaktivistille sekä ihmisoikeusjärjestöille Venäjältä ja Ukrainasta

Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski vuonna 2020 saatuaan Right Livelihood -palkinnon. LEHTIKUVA/AFP

Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski vuonna 2020 saatuaan Right Livelihood -palkinnon. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Nobelin rauhanpalkinnon saavat tänä vuonna valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski sekä ihmisoikeusjärjestöt Memorial Venäjältä ja Center for Civil Liberties Ukrainasta.

Norjan Nobel-komitea kertoi haluavansa valinnallaan palkita kansalaisyhteiskunnassa tehtyä työtä rauhan ja demokratian puolesta.

–  Palkitut ovat tehneet erinomaista työtä sotarikosten, ihmisoikeusloukkausten ja vallan väärinkäytön dokumentoinnissa, Nobel-komitea perusteli.

Tällä hetkellä vangittuna kotimaassaan oleva Bjaljatski on työskennellyt demokratian puolesta jo pitkään ja hänet on myös toistuvasti pyritty vaientamaan, toteaa Nobel-komitea perusteluissaan. Bjaljatski perusti vuonna 1996 Vjasna-järjestön (kevät) vastalauseena perustuslain muutokselle, joka antoi Valko-Venäjää johtavalle Aljaksandr Lukashenkalle lisää valtaoikeuksia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Komitea kehotti julkistustilaisuudessa Valko-Venäjän hallintoa vapauttamaan Bjaljatskin, jotta tämä voisi saapua noutamaan palkintoaan Osloon.

Itsekin vahvana ennakkosuosikkina rauhanpalkinnon saajaksi pidetty Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja onnitteli Bjaljatskia tviitissään.

–  Tämä palkinto on tärkeä tunnustus kaikille valkovenäläisille, jotka taistelevat vapauden ja demokratian puolesta. Kaikki poliittiset vangit on vapautettava viipymättä, Tsihanouskaja kirjoitti.

Suomalaisittain mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Bjaljatski on syntynyt vuonna 1962 Värtsilässä aivan Suomen rajan pinnassa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ei syntymäpäivälahja Putinille

Palkittu venäläinen Memorial-ihmisoikeusjärjestö perustettiin jo vuonna 1987 dokumentoimaan Neuvostoliiton aikaisia ihmisoikeusrikoksia. Yksi Memorialin perustamisessa mukana olleista oli itsekin rauhanpalkinnon myöhemmin saanut fyysikko Andrei Saharov.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Memorial keskittyi dokumentoimaan ihmisoikeusrikoksia Venäjällä.

–  Memorialista tuli luotettavin lähde Venäjän poliittisista vangeista. Järjestö on myös seissyt eturintamassa taistelemassa militarismia vastaan sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolesta, Nobel-komitea perusteli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Järjestön työ on ollut niin tehokasta, että sen toiminta on yritetty lopettaa, ja Memorial on nimetty "ulkomaiseksi agentiksi".

Nobel-komitean johtaja Berit Reiss-Andersen kiisti kuitenkin lehdistötilaisuudessa, että Memorialin palkitseminen olisi tarkoitettu näpäytykseksi Venäjän presidentille Vladimir Putinille juuri tämän 70-vuotispäivänä. Reiss-Andersen kuitenkin lisäsi, että palkinnolla halutaan kiinnittää huomio siihen, kuinka Venäjän autoritaarinen nykyhallinto yrittää hiljentää kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolestapuhujat.

Center for Civil Liberties perustettiin Kiovassa vuonna 2007 edistämään demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista Ukrainassa.

–  Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Center for Civil Liberties on ollut mukana ponnisteluissa tunnistaa ja dokumentoida sotarikoksia, joita Venäjä on tehnyt Ukrainan siviiliväestöä vastaan. Yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa järjestöllä on uraauurtava rooli, kun tavoitellaan syyllisten joutumista vastuuseen rikoksistaan, Nobel-komitea perustelee palkintoa.

Rauhanpalkinnon saajaksi oli ehdotettu tammikuun loppuun mennessä 343:a henkilöä tai järjestöä.

Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto nosti esiin taistelua sananvapauden puolesta: palkinnon saivat journalistit Maria Ressa Filippiineiltä ja Dmitri Muratov Venäjältä.

Happamia kommentteja Kiovasta

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kehui Nobelin rauhanpalkinnon saajia siitä, että he ovat "uhmanneet pelottelua ja sortoa" sekä "vuosien ajan intohimoisesti" työskennelleet vapauksien puolesta.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kehui Twitterissä Nobelin rauhanpalkinnon saajien rohkeutta vastustaa itsevaltiutta. Von der Leyenin mukaan ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski sekä ihmisoikeusjärjestöt Memorial ja Center for Civil Liberties osoittavat kansalaisyhteiskunnan todellisen voiman taistelussa demokratian puolesta.

Myös sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg onnitteli Nobelin rauhanpalkinnon saajia Twitterissä. Stoltenberg lisäsi, että oikeus puhua totuudesta on vapaiden ja avoimien yhteiskuntien perusta.

Prahassa EU-kokoukseen osallistuva pääministeri Sanna Marin (sd.) tviittasi myös omat onnittelunsa palkituille.

–  Työnne demokratian, ihmisoikeuksien ja eloisan kansalaisyhteiskunnan puolesta on nyt tärkeämpää kuin koskaan, Marin viestitti.

Happamampia terveisiä saatiin sen sijaan Ukrainan suunnalta. Presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantaja Myhailo Podoljak ihmetteli viestissään, millainen käsite rauhasta on Nobel-komitealla, joka palkitsee samaan aikaan edustajia kahdesta maasta, joka on hyökännyt kolmannen palkittavan maan kimppuun.

–  Venäläiset tai valkovenäläiset järjestöt eivät kyenneet organisoimaan vastarintaa sodalle, Podoljak tviittasi.

Venäläisestä Memorialista viestitettiin, että sille on kunnia saada rauhanpalkinto yhdessä ukrainalaisten kanssa, mutta samalla myös vaikea tuntea ansainneensa sitä.

Memorialia 1980-luvulla perustamassa ollut Lev Ponomarjov sanoikin, että palkinto olisi pitänyt myöntää venäläisille poliittisille vangeille, kuten Aleksei Navalnyille, Vladimir Kara-Murzalle tai Ilja Jashinille.

–  Vankilassa olevat ovat niitä, jotka täytyisi palkita joka vuosi, Ponomarjov sanoi uutistoimisto AFP:lle.

---

Korjattu aiempaa juttua klo 14.58: Ukrainalaisen Center for Civil Liberties -järjestön perustamisvuosi on 2007, ei 2017, kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin sekä jutussa että korjausmerkinnässä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi