Torstai, 15.4.2021 
Linda, Tuomi
Kotimaa

Saarikko kannustaa kuntia näkemään toivoa tulevassa – "Kun sote lähtee tehtävälistalta, kuntapäättäjille jää tilaa"

  • STT
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon tavoitte on, että keskusta on kuntavaalien yllättäjä. Saarikko kuvattiin kotikuntansa Oripään kirjastossa. LEHTIKUVA / Roni Lehti Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon tavoitte on, että keskusta on kuntavaalien yllättäjä. Saarikko kuvattiin kotikuntansa Oripään kirjastossa. LEHTIKUVA / Roni Lehti
Keskustan puheenjohtaja ja puolueen sote-konkari Annika Saarikko tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta lääkkeeksi kuntien talousahdinkoon. Hän arvioi, että kun kuntien tehtävistä raskain ja vahvimmin säädelty osuus siirtyy maakunnille, jää kuntapäättäjille tilaa keskittyä kunnan elinvoiman ja vahvuuksien löytämiseen.

–  Kuntaliitoskeskustelun sijaan kannattaa valmistautua rakentamaan oman kunnan idea uusiksi koosta riippumatta. Liitokset ovat kuntien omissa käsissä, mutta siksi näitä uudistuksia tehdään, että paine kuntaliitoksiin sote-palveluiden takia väistyisi, Saarikko sanoo STT:n kuntavaalihaastattelussa.

Keskusta on ollut tekemässä monia kuntaliitoksia, mutta Saarikon mukaan ne ovat aina perustuneet alueiden asukkaiden omaan näkemykseen, ja niin pitää hänen mielestään olla jatkossakin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri. Seuraavaksi Saarikon täytyy puntaroida, ottaako hän painavan valtiovarainministerin salkun Matti Vanhaselta huhtikuun kehysriihessä.

–  Onneksi päätöstä ei tarvitse tehdä nyt, Saarikko naurahtaa eikä anna vihjettäkään aikeistaan.

Kunnat tarvitsevat valtiota

Saarikko puolustaa hallituksen kolmen miljardin euron koronatukea kunnille välttämättömänä ratkaisuna lyhyellä aikavälillä. Se antoi happea vaikean ajan yli ja sillä vältyttiin veronkorotuksilta, investointien jäihin laittamiselta ja lomautuksilta.

–  Se puolsi paikkaansa ja oli kertatuki myös koronan vielä tietämättömissä olevaan jälkilaskuun.

Keskustajohtajan mukaan tuki ei kuitenkaan ole pitkäaikainen pelastus, koska kunnilla on perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten alhainen syntyvyys ja kasvava palveluiden tarve väestön ikääntyessä.

Toisin kuin esimerkiksi kokoomus ja perussuomalaiset Saarikko korostaa, että kunnat tarvitsevat valtiota tuekseen jatkossakin ihmisten yhdenvertaisten palveluiden turvaamiseksi.

–  Jotkut nimittävät sitä tukiaisiksi, minulle se tarkoittaa alueiden tasavertaista kohtelua. Se tarkoittaa koulutuksen aloituspaikkoja eri puolille maata ja tien- ja väylänpitoon perusrahoja. Se tarkoittaa sen tyyppisiä ratkaisuja, jotka mahdollistivat vaikkapa Kemin ison investoinnin. Se tarkoittaa myös EU:sta tulevia aluekehitysrahoja, jotka ovat tärkeitä monissa paikoin Suomessa.

Kemin investoinnilla Saarikko viittaa Metsä Groupin 1,6 miljardin euron biotuotetehtaaseen.

Suomi pärjää

Investoinnit eivät synny kuntiin tyhjästä. Siihen vaikuttavat ennustettavuus ja toivon näköala.

–  Jos ilmapiiri muuttuu valojen sammutteluksi, kuka satsaa tulevaan? Tai jos päätöksenteko näyttää poukkoilevalta, kuka laittaa rahansa likoon?

Keskusta haluaa erityisesti näinä epävarmoina aikoina korostaa sitä, että Suomi tulee pärjäämään. Tähän liittyy Saarikon mukaan keskustelu esimerkiksi metsien hyödyntämisestä.

–  Olemme aivan vakuuttuneita siitä, että metsät ovat jatkossakin kasvun keskeisin lähde. Se tapahtuu tasapuolisesti eri puolilla maata, ja se tehdään kestävästi ihmisten työksi ja toimeentuloksi. Keskustalle Kemin kaltaiset investoinnit ovat enemmän kuin tervetulleita, ja toivon totisesti, että kaikki hallituspuolueet ajattelevat näin, Saarikko näpäyttää vihreitä.

Seuraava kuntavaalikausi on poikkeuksellinen. Sitä sävyttää sote-uudistuksen tuoma muutos kuntien tehtävissä, mutta myös koronan jälkeinen jälleenrakennustyö, jossa kunnat ovat Saarikon mielestä avainasemassa.

Kaksoiskuntalaisuus mahdolliseksi

Keskustan pääteema on puolustaa asumisen väljyyttä ja oikeutta luontoon. Puolue on liputtanut monipaikkaisuuden puolesta jo vuosia. Kaksoiskuntalaisuus ei ole perustuslaillisesti ongelmatonta, mutta keskusta on valmis tarvittaessa kajoamaan vanhentuneeksi katsomaansa pykälään.

–  Teemme tarvittavat muutokset, vaikka ne olisivat hallinnollisesti kovia perustuslain muutokseen asti. Nämäkään ongelmat eivät saa tulla esteeksi sille, että kaksoiskuntalaisuus ei toteudu.

Ministeri itsekin asuu perheineen vuoroin isänsä vanhassa kotitalossa Varsinais-Suomen Oripäässä ja vuoroin Espoossa. Haastattelun aikaan hän on etätöissä maaseudulla.

Lähikoulujen säilymiseen ratkaisu

Lopettamisuhan alla olevien lähikoulujen pelastamiseksi keskusta esittää mallia, jossa esikoulu ja ensimmäisen ja toisen luokan opetus keskitetään kyläkoululle tiiviinä kokonaisuutena. Tälle on Saarikon mukaan myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n suunnalla kannatusta.

–  Näin sitouduttaisiin siihen, että edes koulupolun alkupää voitaisiin turvata lähipalveluna, vaikka lapsia on vähän. Siitä olisi myös se etu, että pienet oppilaat voisivat edetä yksilöllisesti kunkin omien taitojen ja kasvun tahtisesti.

Koulu voisi keskustan mielestä olla lähipalvelujen keskus lapsiperheille muutoinkin. Samassa yhteydessä voisi olla päiväkoti tai lasten harrastustoimintaa.

–  Elinvoima tarkoittaa yrittäjyyttä ja uusia asukkaita. Koulupalveluilla on valtava merkitys kunnan houkuttelevuudelle, ja jos kunta tekee periaatteellisen valinnan esimerkiksi tähän suuntaan, niin uskon, että sillä on merkitystä.

Tavoitteena yllättää

Perussuomalaiset on rummuttanut muun muassa polttoaineverojen korotuksesta voimakkaasti. Se on kismittänyt keskustaa, sillä puolueen mukaan niitä ei enää tällä hallituskaudella tule. Saarikko sanoo osanneensa varautua kaikenlaiseen vaalikamppailussa, mutta "valheisiin ja faktojen vääristelyyn en olisi halunnut varautua".

–  Olen kuitenkin valmis ihan kaikkeen, eikä minua pelota.

Hän on päättänyt sitkeästi puhua niistä asioista, joista kunnissa päätetään ja joista kuntavaaleissa on kysymys. Hänen mielestään äänestäjiä ei kannata aliarvioida tekemällä kuntavaaleista hallituskysymys.

–  En usko, että kenenkään äänestäjän peruste valita puolueensa ja paikallinen ehdokkaansa perustuu siihen, että annetaan porukalla kepulle turpaan ja pannaan hallitus nurin. Kuntavaali on ihmisten arjen näkökulmasta kaikkein tärkein vaali.

Puheenjohtaja kertoo vain sisuuntuneensa jatkuvasta epäonnistumisen petaamisesta puolueelleen. Hänen tavoitteensa on, että keskusta on näiden vaalien yllättäjä.

–  Kelpo tulosta voidaan odottaa, jos ehdokkaita saadaan kerättyä suunnilleen saman verran kuin viimeksi, ja se näyttää ihan realistiselta.

Lauantaihin mennessä ehdokkaita oli koossa 5  400, kun neljä vuotta sitten samaan aikaan määrä oli 5  500. Listat suljetaan viikon päästä tiistaina. Viime kuntavaaleissa keskustalla oli kaiken kaikkiaan 7  461 ehdokasta ja puolue sai 17,5 prosenttia äänistä.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi