Maanantai, 19.11.2018 
Elisabet, Liisa
Maakunta

Kielikeskustelu kävi kuumana Suojärven pitäjäjuhlissa Bomballa

  • Jaakko Pikkarainen
  • Jaakko Pikkarainen
Pirjo Lehtimäki (vas.) ja Laura Arantola tutkailemassa karjalan kielillä tai kielen murteilla julkaistuja teoksia. Pirjo Lehtimäki (vas.) ja Laura Arantola tutkailemassa karjalan kielillä tai kielen murteilla julkaistuja teoksia.
Suojärven 68. Pitäjäjuhlat alkoi perjantaina Bomballa lämpimäksi käyneellä kielikeskustelulla. FM Laura Arantola esitelmöi aiheesta Lapset uhanalaisen vähemmistökielen puhujiksi. Tähän asiaan ei esitelmän jälkeisessä keskustelussa juuri kajottu.

Yliopistomaailma puhuu karjalan kielestä ja jakaa sen vienankarjalan ja eteläkarjalan käsittäväksi varsinaiskarjalan sekä livvin eli aunuksenkarjalan murteiksi. Suojärveläistaustaisten mielestä on kolme kieltä ja varsinaiskarjala yksi niistä.

- On olemassa kolme kielioppia ja kolme sanakirjaa, tutkija Matti Jeskanen perusteli kolmen kielen olemassaoloa. Hän muistutti aikoinaan puhutun lapin kielestä ja nyt saamen kielistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jeskanen sanoi, että tieteilijöiden pitäisi ymmärtää, että eteläkarjala aiheuttaa Suomessa väärinymmärtämistä. Lisäksi varsinaiskarjalan kielikäsite on jäänyt vapaaksi vienan kielen myötä.

Kielistatuksella on Jeskasen mukaan suuri merkitys muun muassa yhteiskunnan tuen saamisen kannalta. Lisäksi se vaikuttaa sitä puhuvien identiteettiin.

Arantola myönsi kielistatuksella olevan merkitystä poliitikoiden suuntaan. Sen sijaan lapsille on aivan sama, onko kyseessä kieli vai murre. Tärkeintä on, että sitä puhutaan ja välitetään heille.

Arantola sanoi eteläkarjalan jäävän yliopistossa lapsipuolen asemaan, koska sen puhujia on siellä vähän. Jeskasen mielestä asiaan olisi pitänyt jo puuttua vaikka siten, että professori itse opettelee sitä.

Suojärven Pitäjäseuran puheenjohtajana pitkään toiminut Paavo Harakka esitti valtiojohtoista neuvottelukuntaa ratkomaan kieliasiaa.

Karjalan kielen Arantola sanoi olevan hyvin uhanalaisen. Hänen mukaansa pian on tehtävä jotain, jos se aiotaan pelastaa. Itärajan takana on noin 50 000 ja Suomessa 5 000 sen puhujaa.

- Tärkeintä on kielen puhuminen, Arantola korosti. Aikoinaan arvioitiin, että toisen kielen opettelu heikentää lapsen äidinkieltä. Nykyisten tutkimusten mukaan se kuitenkin vaikuttaa tämän kehitykseen myönteisesti.

Karjalankielisiä tekstejä ei ole kovin paljon. Arantola neuvoi karjalaa taitavia vanhempia korjaamaan puutteen kääntämällä lapsilleen suomenkielisiä tekstejä.

Musiikki on toinen hyvä kielen välityskeino. Arantola sanoi valtimolaisen Linduzet-lapsikuoron tehneen tässä hyvää työtä.

Pitäjäjuhla jatkuu lauantaina.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa