Maanantai, 19.11.2018 
Elisabet, Liisa
Maakunta

Kolumni: Tässä syy: Myös sinun pitää panna muovi kiertämään

Suomalaisten kotitalouksien läpi kulkee vuosittain 72 tuhatta tonnia – siis 72 000 000 kiloa – kierrätyskelpoisia muovipakkauksia. Kaikkiaan nämä pantittomat muovipakkaukset – pussit, ruoka- ja käyttötavarapakkaukset, kelmut – muodostavat 58 prosenttia kaikesta Suomessa vuosittain käytetystä kierrätyskelpoisesta muovista (Karjalainen, 6.8.).

Tästä läjästä vain kymmenen prosenttia päätyy kierrätykseen. Valtaosa poltetaan sekajätteen mukana energiaksi. Osa päätyy luontoon saastuttamaan juomavettämme.

Teollisuus käyttää 30 prosenttia vuotuisesta muovipakkausmäärästä. Teollisuuden pakkausmuovista kierrätetään jo 36 prosenttia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vuonna 2025 suomalaisten pitäisi uusien määräysten mukaisesti kierrättää puolet kaikesta pakkausmuovista. Kuka päättää, onnistuuko tämä?

Minä, sinä ja me – kotitaloudet. Vaikka teollisuuden kierrätysaste nousisi sataan, se ei silti riittäisi tavoitteeseen. Kasvu on mahdollista saavuttaa ainoastaan kotien entistä tehokkaammalla kierrätyksellä. Suomalaisissa kodeissa tehdään parhaillaan äärimmäisen tärkeitä ympäristöpäätöksiä.

Tarpeeseen lisätä muovin kierrätystä on kaksi syytä, joista ensimmäinen luonnon saastuminen.

Totuus on, että luontoon päätyvä muovi on hallitsemattomissa. Tämänhetkisten tutkimustietojen mukaan muovi päätyy luonnossa suurella todennäköisyydellä vesistöön. Tarkasti ei vielä tiedetä, mitä se siellä aiheuttaa ja missä määrin se ja sen mukana kulkevat kemialliset yhdisteet voivat päätyä takaisin ihmiseen.

Ihan arkijärki riittää kuitenkin sen toteamiseen, että tätä kehitystä ei ole mitään syytä edistää.

Toinen syy on, että muoviin käytetyt uusiutumattomat luonnonvarat on älykkäämpää ottaa talteen uusiokäyttöä varten kuin hukata polttamalla. Suomalaiset käyttivät laskennallisen osuutensa luonnonvaroista loppuun jo huhtikuussa. Jätteiden kierrätystä voisi pitää suomalaisten ympäristötekojen vähimmäisvaatimuksena.

Kierrätystä vastaan on Euroopassa ja Suomessakin hyökätty väitteillä, joiden mukaan kierrätetty muovi kuskataan Aasiaan, jossa osa siitä päätyy luontoon.

Osa Euroopan maista on toden totta yrittänyt ulkoistaa jätehuoltonsa Aasian maille, mutta Suomessa näin ei ole. Meillä kaikki – korostan, kaikki – kerätty kierrätysmuovi päätyy niinkin eksoottiseen kohteeseen kuin Fortumin jalostamolle Riihimäelle. Siellä 75 prosenttia siitä päätyy kierrätykseen ja lopulta uusiksi muovituotteiksi.

Ongelmia aiheuttaa muun muassa musta muovi, jonka muovilajia valon spektriin perustuva muovinerottelulaite ei kykene tunnistamaan. Näin ollen musta muovi poltetaan nykyisin energiaksi kierrätyksen sijaan, vaikka se olisikin asianmukaisesti palautettu muovinkierrätykseen.

Tässä siis vielä bonusvinkki sinulle, joka haluat hoitaa oman osasi kierrätyksestä. Jätä mustat muovipakkaukset ostamatta – näin kerrot mielipiteesi kierrätyksestä myös valmistajille ja pakkaajille.

  • Kuuntele Iskelmä Rexiä verkossa
  • Kuuntele Radio City Joensuuta verkossa