Tulosta tämä sivu
Maakunta

Maistuisiko Cosmopogostan? Klassikkodrinkit saavat paikallisen vivahteen Ilomantsin Viinitornissa

Viinitornissa on hyödynnetty erilaista puuta sisustuksessa. Viinitornissa on hyödynnetty erilaista puuta sisustuksessa.

Vanhassa vesitornissa Ilomantsin keskustan tuntumassa toimi aikoinaan raittiuskahvila. Nyt käyttötarkoitus on hyvinkin toisenlainen. Paikka tunnetaan Viinitornina, ja se on ehdottomasti käymisen arvoinen kohde Ilomantsissa vieraileville.

Tornissa on nimensä mukaisesti tarjolla viereisen Hermannin Viinitilan marjaviinejä. Myös viskin ystävät ja oluen nauttijat on huomioitu.
– Meillä oli pitkään vain oman tilan tuotteita myynnissä, mutta nyt olemme ottaneet tuotteita myös ulkopuolisilta. Esimerkiksi oluet tulivat lopulta valikoimiin, koska niitä oli toivottu. Viihtyy sekä kesävieras että paikallinen isäntä, viinitilan tuotantopäällikkö Asko Ryynänen kertoo.
Kagi-Hermannin3Kgi20200608 Tuotantotiloissa tislauuspannut kiiltävät uutuuttaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

{desktop} {/desktop}
{!desktop} {/desktop}

Cocktailit tilan omista tisleistä ovat myös tulleet Viinitornille. Tutut drinkit on paikallistettu nimiä myöten.
– Olemme tuunanneet klassikoita uusiksi omilla tuotteillamme. Talon lonkero on omaan giniin itse tehtyä lonkeroa, Tom Collins on päivitetty Arctic Collinsiksi ja Cosmopolitanista tuli Cosmopogostan. Juomiin on tehty pieniä päivityksiä niin, että ne tunnistaa alkuperäiseksi, mutta mukana on se pieni paikallinen väri, Asko Ryynänen sanoo.
Viinitornilla vierailee noin 15 000 kävijää kesässä. Aiemmin suurin osa kävijöistä oli turisteja, mutta pikkuhiljaa myös paikalliset ovat löytäneet korkeuksiin.

– Aamulla tulevat kahvittelijat, päiväaikaan meillä käy enemmän turisteja ja paikalliset hiipivät paikalle sitten yön pikkutunteina kesävieraidensa kanssa.

Kagi-Hermannin-viinitilatorniKgi20200608 Näkymä pogostalle avautuu erinomaisesti

Viinitorni perustettiin vuonna 1994 viinitilan tulonlähteeksi. 1990-luvun alussa viiniä ei saanut myydä tilalta suoraan kuluttajille, joten tarvittiin anniskeluravintola.
Lain mukaan viiniä sai tarjota vieraanvaraisuutena. Niinpä tilan perustajat keksivät kiintoisan konseptin: Tornissa järjestettiin tilaisuuksia, joissa esiteltiin tilan toimintaa ja tarjottiin pikkusuolaista korkeaa maksua vastaan. Samalla sai maistella viiniä. Suosio oli taattu, ja tutustumisryhmiä tuli aina Helsingistä asti.  Lopulta lainsäädäntöä muutettiin.
– Perustajat olivat ahkerasti yhteydessä päättäjiin, jotta myyntiin tulisi helpotuksia. Vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin, ja sen jälkeen voimaan tuli tilaviinilaki, joka salli ulosmyynnin omalta tilalta, Asko Ryynänen kertoo.
Kagi-Hermannin9Kgi20200608 Asko Ryynänen tuoksuvassa viskivarastossa.

Tisleiden kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Asko Ryynänen sai viinitilan omistajilta vaatimattoman tehtävän luoda maailman parasta giniä. Tehtävä otettiin vakavasti, ja nyt palkintoja juomalle on sadellut kolmelta eri mantereelta.
Viime vuonna markkinoille tuli myös Valamon luostarin kanssa yhteistyössä tehty viski. Tislaamomestari vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä häärätessään tuotantotiloissa uusien tislauspannujen keskellä.
Myös viskivarasto on vaikuttava paikka: korkea tila täynnä tynnyreitä ja valmistuvan viskin aromia.
– Suurin osa maailman viskeistä kypsyy ex-bourbon -tynnyreissä, meilläkin kaikki ovat first fill -tynnyreitä eli niissä on kerran kypsynyt amerikkalainen maissiviski, Ryynänen kertoo.
Myös sherry-tynnyrit ovat perinteisesti käyneet viskin valmistukseen. Tosin nykyisin hyödynnetään hyvinkin erilaisia käytettyjä tynnyreitä, esimerkiksi portviinitynnyreitä.

Kagi-Hermannin-viinitilatorni5Kgi20200608 Näkymä terassilta.
– Ainoa sääntö on, jos haluaa single maltia tehdä, että tynnyrin on oltava tammea. Meillä esimerkiksi tehdään rypälepohjaista ehtoollisviiniä Valamossa ja erikoisuutena on näissä tynnyreissä kypsytetty viski. Viini kypsyy kahdeksan kuukautta uudessa tammessa, ja kun se on valmis, viskitisle menee sisään.•Mikä olisikaan kesäisempää, kuin levähtää pitkän pyörälenkin puolessavälissä jäätelökioskilla keskellä vihreää maaseutua. Autolla taas pääsee heittämään jopa melko nopeasti pienen maaseutumatkan.

 Juttu on julkaistu Kägi-kesälehdessä. Koko kesälehden pääset lukemaan osoitteessa www.karjalainen.fi/kägi

Juttua muokattu 15.7.2020 kello 9.43: Korjattu virheellinen tieto Viinitornin kävijämäärästä. 

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi