Torstai, 20.9.2018 
Varpu, Vaula

Kirjoneulepalloja jouluksi

Innostuin monien muiden tavoin norjalais-ruotsalaisen miesparin Joulupallot-kirjasta, ja päätin heti kokeilla parin pallon tekemistä, vaikken kirjoneuleita olekaan tehnyt sitten seitsemännen luokan.

Luin kirjasta lankasuosituksen ja unohdin sen samoin tien, joten ostin kauppareissulla Seitsemän veljestä -lankaa. Kirjassa suositellaan numeron 3 puikkoja, joten lanka vaikutti hyvältä ainakin minun käsialalleni.
Aloitin neulomaan ruusua, jossa levitykset ja kavennukset eivät satu kuvion kohdalle. Kun kirjoneuleosuus alkoi, muistin, miksi kirjoneuleet eivät kuulu intohimoihini: langat olivat solmussa vähän väliä. Puolessa välin palloa tajusin, että siitä tulee ennemminkin pipo vauvalle.

Tein työn loppuun ja lähdin uudelleen lankakauppaan. Sain kuulla, ettei joulupallomiesten suosittelemaa lankaa ole, mutta sen voi korvata Maija-, Sisu- tai Lanet-langalla. Maijaa pussiin ja menoksi.
Toisen pallon kohdalla alkoivat perinteiset ongelmat: puikot tippuivat ja välillä lanka jäi työn takana liian kireälle - kiristyä alkoivat myös neulojan hermot. Puolivälissä kuviota iski taas totuus: tästäkin pallosta tulee liian iso.
Tarkastin kirjan ohjeet puikkosuosituksesta enkä ollut muistanut väärin. Sen sijaan hieman myöhemmin samalla sivulla gurut mainitsivat, että kannattaa muistaa oman käsialan vaikutus neuleeseen. Lähdin jälleen lankakauppaan, tällä kertaa hakemaan ohuempia puikkoja. Vannoin, että tämä on viimeinen yritys. Pitäkööt pallonsa, jos nyt ei onnistu.

Kolmas pallo onnistui vihdoin, ja pitihän sille pyöräyttää kaverikin jouluksi. Täytin myös sen ensimmäisen jättiläisen muistoksi - senhän voi antaa vaikka kaverin kissalle joululahjaksi. Millaisia palloista sitten tuli, sen näette Karjalaisen joululiitteestä, joka ilmestyy 6. joulukuuta.