Maanantai, 24.9.2018 
Alvar, Auno
Luonto ja erä

Kansanedustaja Kulmala ruotii vasasuojaa - "Metsästäjät joutuneet oikeusmurhan kohteeksi"

  • Karjalainen
Perussuomalaisten rääkkyläläinen kansanedustaja Kari Kulmala on tehnyt kirjallisen kysymyksen naarashirvien vasasuojasta.

- Hirvi on arvokas riistaeläin niin metsästyselämyksien antajana kuin myös taloudellisena saaliina. Hirvi on puhuttanut eräväkeä ja myös muuta kansaa vuosikymmenten ajan. Milloin hirviä on ollut liikaa, ja milloin kanta on metsästetty lähes tuhon partaalle. Valtakunnallisesti ottaen hirvikannan arviointi ja metsästyksen suunnittelu ovat aika ajoin olleet pahasti hakusessa, Savo-Karjalan kansanedustaja alustaa eduskunnan puhemiehelle osoitetussa kirjeessään.

Naarashirvi, jota vasa seuraa, on aina rauhoitettu. Metsästyslakiin ollaan lähivuosina tekemässä muutoksia ja toivottavasti myös vasallisen naaraan kohdalle tulee tarkennuksia, Kulmala kirjoittaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

- Vasasuojan vuoksi metsästäjät ovat monta kertaa joutuneet suorastaan oikeusmurhan kohteeksi. Vasaton naaras on kaadettu, mutta jälkeenpäin alueella on todettu olevan yksinäinen vasa. Eläin on tulkittu juuri kaadetun naaraan jälkeläiseksi ja metsästäjä on saanut oikeudessa rangaistuksen ja samalla hänet on rekisteröity metsästysrikoksesta.

Kulmalan mukaan kaikissa vasallisten naaraiden kaatotapauksissa metsästäjä ei ole saanut rangaistusta, mutta useimmissa tapauksissa kaadetun hirven lihat on myyty valtion lukuun.

- Jo tämä on hirviseurueelle kohtuuttoman suuri rangaistus teosta, jossa ei tahallista virhettä ole tapahtunut. Näissäkin tapauksissa hirven ampunutta henkilöä epäiltiin metsästysrikoksesta eli hänet rekisteröidään, ja merkintä jää henkilön rikosrekistereihin tietyksi ajaksi. Pelkkä epäily metsästysrikoksesta voi haitata henkilön työllistymistä esimerkiksi valtion ja kuntien työpaikkoihin tietyillä alueilla Suomessa, ylikonstaapeli ja kansanedustaja Kulmala kirjoittaa.

Kulmalan mielestä monesti metsästäjät uskaltavat ampua aikuisen hirven luvalla vain uroshirveä. Naaraiden säästäminen on pudottanut riistantutkimuksen mukaan uroshirvien määrän liian pieneksi, hän perustelee.

- Tämä vaikuttaa myös vasatuottoon. Ehkä harvemman hirvikannan alueella sillä on merkitystä, mutta ei suinkaan kaikkialla. Jossakin vasatuotto on ollut paikallisesti huippulukemissa. Väitän, että vanhat metsästykseltä säilyneet naarashirvet ovat tuottavia ja kotipaikalleen uskollisia yksilöitä. Hirvikannan vasatuottoon on toki muitakin vaikuttavia tekijöitä. Parhailla tai hirvien suhteen pahimmilla petoalueilla merkittävä osa vasoista päätyy karhujen ja susien saaliiksi, mutta se kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun, kunhan myös petojen lukumäärä pidetään kohtuudessa, Kulmala puntaroi.

Kulmala kysyy asianomaiselta ministeriltä, aikooko hallitus tarkentaa hirvien vasasuojaa tulevassa metsästyslain ja -asetuksen uudistuksessa.