Tiistai, 18.9.2018 
Tytti, Tyyne, Tyyni

Tupakantaimet kasvoivat koulittaviksi – ja niitä on taas satoja

koulintablogi1


Niin ne vain kevät ja kasvatustyöt edistyvät, vaikka pakkanen paukkuu nurkissa. Runsas auringonvalo kasvatti valkotupakan taimet aika nopeassa ajassa koulintakuntoon. Maanantaina 26. helmikuuta ensimmäiset 60 tainta pääsivät jatkamaan kasvuaan ja vahvistumaan kukin omaan ruukkuunsa. Hyvin näyttävät voivan.

Koska pikkutaimia on taas noussut mullan alta satoja, koulittavaa riittää tuleviksi viikoiksi. Eiköhän taimia ole tarpeeksi myös annettavaksi muillekin tänä vuonna. Hienointa noissa on, että osa taimista on kasvanut toissa syksynä oman puutarhan tupakankukista poimituista siemenistä. Kuten on tullut täällä jo todettua, viime syksynähän niitä siemeniä ei saanut lainkaan, ei edes kaupasta.

Tulisipa kunnon kevät ja kesä. Tupakoiden koulimisen yhteydessä tuli tehtyä vähän myös uusia kylvöjä. Chilin ja paprikan siemenet pääsivät multaan nekin, samoin kangasajuruohon ja buddleian. Jättiverbenoiden kohdalla ei näytä taaskaan kovin hyvältä, mutta odotellaan vielä, josko niitä taimia vielä nousisi.

Kylmät kelit ovat tuoneet elämää puutarhaankin jos ei muuten, niin lintujen muodossa. Ruokinnan antimet käyvät hyvin kaupaksi. Keltasirkkuja on jäljellä edelleen parikymmentä, punatulkkuja muutamia, samoin pikkuvarpusia. Viherpeippojakin lentelee ja niiden ääntä kuulee, mutta ne eivät oikein innostu tulemaan ruokinnalle. Talitiaisia ja sinitiaisia kyllä riittää, mutta urpiaisia ei enää kuulu ei näy, eikä tilhiäkään kuin silloin tällöin aivan muutamia.

Mustarastaita oli taas tuossa jokunen päivä sitten pihamaalla yhtä aikaa neljä eri yksilöä. Ne ovat pärjänneet talvessa oikein hyvin. Myös järripeippo teki äskettäin ilahduttavan paluun, oli aika pitkään välillä jossain muualla tai ei ainakaan omiin silmiin sattunut. Ai niin, kiva oli nähdä varpushaukkakin edes lyhyen hetken tuolla puiston puolella.

Ulkona on kyllä sen näköistä ja tuntuista, että puutarhatöihin ei taida olla asiaa vielä aikoihin. Varhaisimmat skillat eli idänsinililjat ovat ilmestyneet sulalle maalle joinakin vuosina jo hyvissä ajoin maaliskuussa, virvaliljatkin heti huhtikuun alussa.

Nyt niitä on tuonne vaikea kuvitella. Mutta niitä odotellessa kasvatushommat ovat jo hyvässä vauhdissa sisällä.